Näytetään tekstit, joissa on tunniste viljely. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viljely. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 15. lokakuuta 2017

Stop the press!! Luomu viljelijällä ennen näkemätön ongelma puintien aikana; puitu sato ei meinannut mahtua kuivurin siilostoihin!


Näin siinä kävi…moneen otteeseen on saanut todeta olevansa todella onnekas kun katsoo tämän hetken sadonkorjuu tilannetta muualla Suomessa. Hyviäkin satoja on korjattu ja yllätys hyviä satoja on näyttänyt tulevan nimenomaan luomupelloilta. Eikä pelkästään se määrä vaan ennenkaikkea laatu. Jos puinteihin on päästy ennen syksyllä alkanutta monsuunisadekautta ovat laatutekijätkin olleet kohdillaan.

Mutta mitkä ovat ne avaintekijät, joilla saadaan luomuviljely onnistumaan? Onko onnistunut sato täysin tuuria vai onko luomussa olemassa keinoja, joilla saadaan homma toimimaan?


Valko-apila pelto Birkkalassa


Viljelykierto on luomun tukipilari!

Yksi asia on De facto, sääolosuhteisiin viljelijä ei pääsee vaikuttamaan, mutta moneen muuhun asiaan kylläkin. Vaikka tänä kasvukautena kaikki olisi tehty oppikirjojen mukaisesti, voi helposti tämän kaltainen, märkä syksy pilata kaiken. Tänä vuonna on sadon onnistumisen ratkaissut paljolti myös se, että onko tietylle alueelle tullut tarpeeksi lämpösummaa kasvin tuleentumista varten.

Kuitenkin hyvin suunniteltu viljelykierto voi auttaa viljelijää paljonkin tälläisenä kasvukautena.

Hyvä viljelykierto tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että peltolohkolla ei viljellä ikinä samaa kasvia kahta vuotta peräkkäin (pois lukien monivuotiset kasvit), vaan viljeltävä kasvi vaihtuu vuosittain. Yhdellä peltolohkolla se voisi olla esimerkiksi tälläinen; 1. vuosi ohra- 2. vuosi kaura- 3. vuosi rypsi- 4. vuosi vehnä jne…

Mutta me kierot luomuviljelijät käytämmekin vielä toisenlaista viljelykiertoa, joka auttaa meitä jättämään kasvinsuojeluaineet sekä väkilannoitteet pois käytöstä. 
Esimerkiksi;  1. vuosi Apilanurmi  - 2. vuosi Apilanurmi -  3. vuosi Vilja  - 4. vuosi Papu/Herne - 4. Vuosi Suojavilja.

Kullakin kasvilla on tärkeä tarkoitus kierrossa;

1 ja 2 vuosi: Apilanurmi ”Pellon lepovaihe””

Apilanurmella on kierron vaiheessa useampikin tarkoitus. Ensinnäkin apilaa käytetään pellolla typensidontaan (ilmaista typpeä --> ilmasta maaperään). Tästä olemme havainneet melkein suoran yhtälön pelolla; mitä vahvempi ja onnistuneempi apilakasvusto = sitä korkeampi sato viljalla seuraavana vuonna. 

Apilalla on myös paksu paalujuuri, joka murustaa huomattavasti maan rakennetta. Apilanurmi kasvusto joko murskataan 2-3 kertaa vuodessa tai siitä voidaan myös korjata rehusato  (keski-euroopassa tätä käytetään myös biokaasun valmistukseen!) 

Oikein ajoitetuilla kasvuston murskauksilla saadaan kuritettua rikkoja ja jos satoa ei korjata, jää se pellolle matojen ruuaksi sekä parantamaan maan multavuutta/hummusta. Tässä kannattaakin pitää mielessä, että jos apilanurmisato korjataan, niin sinne on myös hyvä saada jotain tilalle esim. karjanlannan muodossa.
Apilan paksu paalujuuri parantaa maan rakennetta


Lierot ovat tärkeä osa maanviljelystä

Apilanurmen kyntöä



3. vuosi: Viljavuosi

Birkkalan tilalla viljavuosi tarkoittaa normaalisti speltin kylvöä. Apilanurmi kynnetään heinäkuun tienoilla, jolloin peltolohko on valmis speltinkylvöille saman vuoden syyskuulle. Tämän jälkeen speltti talvehtii ja se korjataan seuraavan vuoden elokuussa.

Vilja kylvetään apilanurmen jälkeen siksi, että se pystyy hyödyntämään apilan tekemän ”typpilatauksen” pellolla. Kahden vuoden apilanurmi vuoden jälkeen on viljapellolla havaittavissa, että se on puhtaimmillaan rikkakasveista ja potkua maassa riittää hyvän sadon muodostukseen. 


Speltin puintia

Typpilatauksen jälkäisenä vuotena pellolla riittää hyvin kasvuvoimaa


4. vuosi ”papu/typensidonta vuosi”

Yhden viljavuoden jälkeen tarvitaan jälleen typpeä sitova kasvi pellolle. Meillä tämä on tähän asti ollut härkäpapu, mutta monesti luomussa käytetään hernettä tai muita typpeäsitovia kasveja. 

Härkäpavulla on myös muita samankaltaisia ominaisuuksia kuin apilalla; sillä on myös paksu juuri joka parantaa maan rakennetta. Papukasvi tässä vaiheessa katkaisee myös tautipainetta pellolla. 

Luomun viljelykierrossa on myös tärkeää että viljeltävä kasvi ei kanna kasvitauteja seuraavalle vuodelle. Tämän vuoksi esim. kahta viljavuotta peräkkäin tulee välttää.

Härkäpavulle olemme myös todenneet hyväksi kerääjäkasvin käytön. Pavun alle kylvetään raiheinä joka; 
- tehostaa ravinteiden pidättäytymistä maahan 
- lisää hummusta/lisää ruokaa madoille 
- parantaa maan kantavuutta syksyllä (oli muuten aika kovaa valuuttaa tänä vuonna!)


Härkäpapu kavustoa

Pöllyttelijä työssään


5.vuosi ”suojavilja”

Suojavilja tarkoittaa käytännössä sitä, että pellolle kylvetään ensin pääkasvi; vaikka speltti, kaura, tai jokin muu vilja ja pääkasvin alle kylvetään tuleva apilanurmi kasvusto ja ympyrä sulkeutuu! Eli tästä seuraavana vuonna pellolla olisi taas apilanurmi.  

Apilaa ei kylvetä pellolle puhtaana kasvustona vaan seoksena. Kylvöseoksessa on sopivassa suhteessa myös muita heinäkasveja, jotka pidättävät maahan ravinteita, joita apila sinne tuo. Esimerkiksi seoksena voi olla 3-4kg puna-apilaa, 4kg ruokanataa ja 4kg raiheinää per hehtaari 

Yksi tärkeä tavoite on pitää pelto mahdollisimman paljon kasvipeitteisenä!


Puidun sängen alta näkyy tuleva apilanurmi kasvusto


Mitä olemme 6 vuoden luomuviljelyn jälkeen havainneet?

  • ”-Siis siellä näkyi todella paljon matoja!?” Näin totesi eräs tilalla vieraillut maatalousalan ammattilainen. Hän oli tullut Birkkalan tilalle ottamaan pelloilta maanäytteet. Samaa olemme havannoinneet myös itse. Matojen määrä on monin kertaistunut.. Syksyllä kun maa on kynnetty, se näyttää kuin jokin suivaantunut metsästäjä hirvijahdilta olisi käynyt ampumassa maahan haulikolla koko pellon kauttaaltaan läpi. 
Reikiä maassa

  • Mitä enemmän matoja sen parempi on pellon multavuus, rakenne, kantavuus, vedenläpäisykyky jne.jne.. vaikka madot/lierot ovat koollisesti hyvin pieniä niin voisin väittää että nämä otukset kantavat todella isoa roolia tässä baletissa!
  •  Ehkä ilahduttavin huomio on ollut että maatalous pyörii ilman kemikaaleja sekä väkilannoitteita! Eikä sitä uskonut ennen kuin itse asiaan itse perehtyi ja alkoi luomun viljely toimia toteuttamaan. Alkuvuosina turvauduimme broilerin lantaan joillakin lohkoilla, koska luomu viljelykierto ei ollut 100% vielä käytettävissä. Nyt olemme pärjänneet 4 vuotta täysin viherlannoituksella eli typensitoja kasvien typpipanostuksella. Siitä ei kiitä ainoastaan isännän lompakko, siitä kiitää varmasti myös ympäristö (ja ne tärkeät madot!!) Satotasot ovat pysyneet samoissa kuin ”tavanomaisen” viljelyksen aikana, elleivät jopa jonkin asteisesti parantuneet.
  • Rikat saa pysymään kurissa luomussakin. Niiden torjunta ei perustu vain mekaanisiin toimenpiteisiin vaan niitä pystytään kurittamaan viljelykierron ja "biologisen sodankäynnin" avulla ---> mitä onnistuneempi ja tiheämpi kasvusto pääkasvilla, sitä enemmän se varjostaa rikkoja allensa. 


Vahva kasvusto tukehduttaa rikat

Apilanurmen murskausta


Summa summaarum; Luomu viljelytekniikkana ei ole valmis..eikä täydellinen.. se on vasta alkuasteissaan ja siinä on vielä paljon kehitettävää. Se vaatii myös perehtymistä onnistuakseen. 

Itse kuitenkin näen sen ehdottomasti tulevaisuuden viljelymuotona ja sieltä on paljon hyviä viljelytekniikoita siirrettäväksi muuallekin.

 Luomuviljelijät ovat toimineet edellä kävijöinä näiden käytännön viljelyoppien löytämiseen, joissa haetaan vaihtoehtoja kemikaalien ja väkilannoitteiden käyttöön. Nyt on ollut mukava nähdä että luomun tutkimiseen ja opettamiseen on alettu panostamaan.

 Oma henk. koht. riemuhetkeni oli, että aikoinaan käymäni Mustialan opetusmaatila on nyt kuulemman siirtymässä luomuun. Suunnan näyttäjiä tarvitaan, toivotan Mustialan väelle menestystä valitsemalleen tielleen.¨

"Sinä olet sitä mitä sinä syöt ja niin on muuten peltomaakin sitä mitä sille syötetään"



Savu koira maistelee pellon antimia



Ystävällisin terveisin
Simo

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Kurkistus Hildegardin lääkekaappiin


Ihmisillä on aina ollut läheinen suhde ruokaan ja on mielenkiintoista kuinka eri uskonnot sekä ruokakulttuurit nivoutuvat yhteen. 

Speltti (triticum spelta) on kulkenut ihmisen mukana iäisyyden ja siitä on jäänyt paljon merkkejä historiankirjoihin. 

Jo muinaisten egyptiläisten kerrotaan laittaneen korkea arvoisten vainajien hautoihin mukaan speltin siemeniä. 

Roomalaisessa mytologiassa jumalatar Ceres  (sadonkorjuun, viljan ja kaikkien elävien kasvien jumalatar. Kreikkalaisessa myt. vastaava Demeter) antoi kansalle kaikkein tärkeimmät asiat lahjaksi maanviljelystä varten; speltin, härkien käytön, kyntämisen sekä kylvösiemenen ylläpidon ja säilömisen. 

Ilmeisesti entisajan roomalaisille speltti tuntui olevan muutoinkin osa ”muotidieettiä”, sillä sitä pidettiin juhlaruokana häissä, syötettiin eliitti hevosille ja sitä on kutsuttu Rooman armeijan ”marssi viljaksi”. 





Vaikka jo nämä ovat vaikuttavia kirjauksia speltistä, on ehkä sen koko
historian vaikuttavin puolestapuhuja ollut nunna nimeltään Hildegard von Bingen

1100-luvulla elänyt moniosaaja

Hildegard Bingeniläinen (1098-1189) oli oman aikansa merkittävä nainen; hän oli kirjailija, säveltäjä, teologi, luonnontieteilijä, profeetta ja ennen kaikkea hengellinen vaikuttaja. 

Hän syntyi Saksassa Bermerheimin Rheinhessenissä ja jo 8-vuotiaana hänet annettiin Disibodenbergin benediktiiniläisluostariin oppiin. 38-vuotiaana hänestä tuli oman sisaryhteisönsä opettaja ja pian Berhard Clairvauxlaisen tuella, itse Paavi hyväksyi Hildegardin näyt aidoiksi Pyhän Hengen ilmentymiksi. (Hilldegardin kerrotaan nähneen paljon jumalallisia näkyjä). 

Hänellä oli myös oma terveys- ja ruokaoppinsa, joka perustui nimenomaan ruuan parantavaan voimaan. Ja ilmeisen hyvin nämä opit pitävät paikkansa tänäkin päivänä! Kannattaa muistaa, että tuohon aikaan ei välttämättä, joka kylästä buranaa lääkäriltä heti löytynyt, vaan terveyttä vaalittiin hyvällä ruokavaliolla.

Yksi tärkein ravinnon lähde Hildegardin opeissa oli speltti.

Hildegard Bingeniläinen ja kirjuri Volmar. Lähde: Wikipedia


Ohessa epäsuora käännös  Dr. Wighard Strehlowin kirjasta: ”St. Hildegards of Bingen’s Nutrition”

”Hildegardin kirjassa Psysica hän kuvailee 7 eri viljalajia, joista hän selvästi nostaa speltin ihmiselle tärkeimmäksi viljaksi. HIldegardin kirjoituksista voidaan nostaa esille ainakin seuraavat asiat;
  • Speltillä on lämmittävä vaikutus (edistää verenkiertoa)
  • Speltissä on runsaasti hyviä rasvoja
  • Speltti sisältää paljon tärkeitä ravinteita
  • Speltti on miedompi kuin muut viljat 
  • Speltti edistää lihasten kehittymistä
  • Speltti on helposti sulava
  • Speltti on maukas ja monipuolinen
  • Speltti parantaa temperamenttia 

Hilldegard kehitteli paljon myös eri ”lääke”reseptejä, joista kuuluisin on ilmeisesti ”Hilldegardin hermo ja älypiparit”. Tästä on Birkkalan tilallakin kehitetty hieman miedompi versio (vähemmän muskottipähkinää kuin alkuperäisessä reseptissä)  https://www.birkkala.com/spelttiresepteja/piparkakut-cookiet/hildegardin-hermo-ja-alypiparit/ 





Selvästi Hilldegard on löytänyt tiensä saksalaisten sydämiin ja varmasti hänen opetuksensa speltistä on osasyy miksi Saksassa sitä niin runsaasti käytetään, ja miksi sen viljely on siellä säilynyt vaikka teollistuminen teki maataloudessa omia mullistuksiaan.

Mielestäni hauskin merkki Saksalaisten innostuksesta spelttiin on se, että siellä on jopa nimetty muutama kylä tämän arvostetun viljakasvin mukaan; Dinkelhausen, Dinkelrode ja Dinkelsbühl (speltti= saksaksi dinkel). 

Dinkelsbühlin alueelta on myös Birkkalaan haettu oppia speltin viljelyyn, käsittelyy ja myllytykseen. 

Täältä alueelta hankimme myös aika ajoin speltin kylvösiementä, jossa paikallisen alueen yliopistot ylläpitävät alkuperäistä speltin siemen kantaa. 

Hilldegardista löytyy paljon lisätietoa myös suomenkielisenä ja jos Hilldegardista oikein innostuu, niin löytyy Suomessa ihan Hilldegard seurojakin!


Ruokasi on lääkkeesi terveelliseen elämään. Oikeassa ruuassa ja juomassa on parantava voima”  
-Hildegard von Bingen







Ystävällisin terveisin

- Simo
Birkkalan isäntä


Lisätietoa:

Kirjallisuutta;
Dr. Wighard Strehlow: St. Hildegards of Bingen’s Nutrition







tiistai 21. maaliskuuta 2017

Luomu on laatustandardi

Kun vanhempani Jaakko ja Pirkko 90-luvun alussa aloittelivat speltin viljely-uraansa, he olivat pioneereja ainakin kahdessa asiassa; ensinnäkään speltin viljelyä ei Suomessa ollut nimeksikään. Toiseksi, se että maatila alkaisi valmistamaan sekä brändäämaan omaa tuotettaan, ja että se jokin päivä vielä eksyisi kaupan hyllylle, oli hyvin utopistinen ajatus tuohon aikaan.
Speltin kylvöä

Rohkeasti he kuitenkin lähtivät hakemaan uutta tuotantosuuntaa Birkkalan tilalle. Tähän löytyi osviittaa Saksasta, kun he kiersivät eri luomu-tapahtumissa ja törmäsivät siellä spelttiin. Saksassa speltti (dinkel) on ollut aina keskiajalta lähtien hyvin arvostettu viljakasvi. 

Saksasta vanhempani saivat tuotua speltin siementä Suomeen testattavaksi ja kohtalaisella menestyksellä koekylvöt onnistuvatkin. Ensimmäisestä sadosta alkoi vuosia kestävä työ tuotekehityksen saralla. Sinnikäs kehittäminen alkoi vuonna 2003 kantaa hedelmää, kun koko Birkkalan tuoteperhe sai Elintarvikeliiton myöntämän vuoden tähtituotepalkinnon: http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/vuoden-suomalainen-elintarvike-vuoden-2003-tahtituotteet/

Siitä muutaman vuoden päästä 2006 lanseerattiin Birkkalan Spelttihelmi, joka sai vuoden tähtituote finalisti palkinnon: tahtituote2006 Birkkalan spelttihelmet vuoden tähtituote kilpailussa

Luonnollisesti, tämä oli todella kova juttu näin pienelle yritykselle. Varmasti nämä tunnustukset auttoivat myös kaupan hyllyille- ja ihmisten tietoisuuteen pääsyä. 

Jotta kokonaisuus saatiin toimimaan, se vaati sujuvaa tiimityötä;

Isäni oli kokenut maanviljelijä, joten hänellä oli hyvä pohja perehtyä itse speltin viljelyn nikseihin. Myös speltin kuorinnan, jauhatuksen sekä pakkaamisen toteutus vaativat paljon teknistä osaamista, jota häneltä löytyi.

Äitini taasen perehtyi vahvasti siihen, että mitä kaikkea speltistä voidaan tehdä. Tämä oli äärimmäisen tärkeää, sillä speltti on hieman erilainen käyttää leivonnassa sekä ruuanlaitossa. Kiitettävän uran hän tällä saralla tekikin; reseptejä on kertynyt vuosien saatossa jo yli viitisensataa. 

Osa kunniasta täytyy toki myös antaa sukulaisille sekä asiakkaille, jotka ovat myös paljon lähettäneet meille reseptejään. Pitkä työ speltin parissa on ollut myös tae sille, että olemme pystyneet toimimaan asiantuntijoina asiakkaillemme aina kotikeittiöistä, leipomoihin sekä ravintola puolelle.

Birkkalan vahtikoira Savu
Speltin oraiden kunto tarkastus keväällä




















Tänä päivänä vanhempani ovat ansaitusti eläkkeellä ja nykyään Birkkalan tilalla asustelee tämän blogin kirjoittaja ja tilan isäntä; Simo, Emäntä Riina, meidän tyttäremme Fiia ja koiramme Savu. Meidän lisäksi päivittäin speltin parissa työskentelee 2 henkilöä myllytys/pakkaamo töissä, sekä 1 henkilö maatilan hoitajana. 

Birkkalan luomu spelttiä liikkuu eri muodoissa valtakunnallisesti suomalaisten keskusliikkeiden kautta ja toimitamme paljon raaka-aineita myös leipomoihin, ravintoloihin sekä elintarviketeollisuuteen. Syinä speltin suosioon voi pitää sen hyvää makua ja terveellisyyttä. Speltissä on paljon kuitua ja se on toimii hyvänä proteiinin lähteenä (huom. vegetaristit!). Asiakkailta on tullut myös paljon palautetta, että speltti ei ole ollut niin allergisoiva tai vatsaa ärsyttävä kuin muut viljat.

Luomuun siirtyminen ei tarkoittanut kivikaudelle siirtymistä

Luomutuotteita Birkkalassa on valmistettu jo 2000-luvun alulta vaikkakin itse tila on ollut luomussa "vasta" 6 vuotta. Birkkalan tilalla on ollut luomusopimusviljelijöitä jo toiminnan alkutaipaleelta saakka. Tuotannon kokonaan luomuun siirtyminen tapahtui vuonna 2011. 

Tuolloin aluksi oli hieman skeptisyyttä luomun toimivuudesta peltoviljely puolella. Kuitenkin näin jälkeenpäin katsottuna, luomuun siirtyminen oli mitä parhain päätös ja oikeastaan siihen olisi pitänyt siirtyä jo aikaisemmin. Kaikki ennakkoluulot luomua kohtaan johtuivat vain epätietoisuudessa ja siitä, ettei asiasta ollut käytännön kokemusta.

Toisin kuin jotkut tahot tahtovat antaa ymmärtää; luomuun siirtyminen ei tarkoita taantumista kivikaudelle. Vaan päinvastoin; kun luomussa käytetään esim. apilanurmea tai härkäpapua typensidontaan, hyödynnetään tällöin luonnon omaa biotekniikkaa. 

Tämä tekniikka on aina edelläkävijä siihen, mitä ihminen on ikinä pystynyt kehittämään laboratoriossaan. Samoin rikkojen ja tautien torjunnassa hyödynnetään luonnon omia keinoja, eikä tarpeita kemikaaleille ole. 

Apilanurmet ovat tärkeä osa luomua















Tänä päivänä viljelijät onneksi keskustelevat keskenään eri viljelytekniikoista ja joka kerta kun luomuviljely menetelmiä kulkeutuu ns. tavanomaiselle puolelle tapahtuu jotain upeaa. Aina kun viljelijä käyttää typen hankintaa typensitojakasveja keinolannotteiden sijaan, ollaan oikeilla jäljillä. 

Samoin kun käytetään aluskasveja tai pyritään mahdollisimman monipuoliseen viljelykiertoon alkaa bioversiteetti ja ympäristö kiittämään. Sitä en tiedä voidaanko luomulla pelastaa maailmaa, mutta kyllä sillä ainakin huomattavasti sitä parannetaan. Ja niin se on tehnytkin jo!
Härkäpapua

Sama mikä pätee viljelypuolelta, pätee myös elintarvikkeen valmistuksessa. 

Luomu on laatustandardi, josta kuluttaja saa takuun, että elintarvikkeen valmistuksessa ei käytetä kemikaaleja ja se luo raamit mitä raaka-aineita sekä keinoja sen tuotannossa saa käyttää. Monesti ne raamit ajavat myös siihen, että tuote on valmistettava mahdollisemman yksinkertaisesti. 

Tämä on mielestäni yhtäläisyys merkki siihen, että mitä yksinkertaisemmin elintarvike on tehty, sen parempi ja turvallisempi se on.  Samaan filosofiaa noudatamme myös tuotannossa spelttimyllyllämme: "Make things as simple as possible!!"


Tällä hetkellä Sveitsi, Saksa, Itävalta, Tanska ja Ruotsi ovat maita, joissa luomua käytetään todella paljon. Luomu on tulossa varmasti kovemmin Suomeen, se on vain ajan kysymys. Toivon mukaan Suomalainen elintarviketeollisuus herää tähän tarpeeksi ajoissa, sillä jos/kun osaamme ottaa luomu markkinat haltuun täällä kotimaassa, voi siitä poikia mahdollisuuksia valmistaa korkealuokkaisia elintarvikkeita myös vientimarkkinoita ajatellen!










Spelttijauhoja Keski-Eurooppaan







Speltin puintia


-"Kotoisasti Birkkalan Luomu Speltistä"

Ystävällisin terveisin
Simo
Birkkalan tilan isäntä

















sunnuntai 11. toukokuuta 2014

SYNNYTYSSALILTA KEVÄTTÖIHIN – PELLOLTA VAIPAN VAIHTOON JA RÖYHYLLE

KEVÄÄN IHMEITÄ

Vuodet eivät ole veljeksiä. No eipä tosiaan tunnu olevan, ei niin säidensä puolensa eikä myöskään tapahtumiensa puolesta. Eräänä huhtikuun alkuisena yönä emäntä totesi että nyt taisi mennä vedet ja minä totesin että nyt taitaa tulla kiire. Vapisevin käsin soittelin Tyksiin ja kyselin että mitäs nyt tehtäisiin, johon rauhallinen naisääni vastasi, että voimme tulla äitiyspoliklinikan puolelle. H-hetki alkaa lähestyä. Niinpä syntyi keskuuteemme sunnuntai-iltana tyttö, joka totta tosiaan mullisti maailmamme ja hänen tarinansa on vasta alkanut. Nyt ihan sivukommenttina, että kaiken näköistä sitä on agrologi opinnoissaan on tullut opiskeltua. Siis ihan lehmän ja sian poikimista on tullut opiskeltua teoriassa, ja ajattelin että kyllähän tämä synnytys nyt tästä kun on sentään jotain ”alan tietoutta.” Mutta ihmisten ”poikiminen” olikin jo sellainen kokemus että en varmasti ikinä tule valittamaan yhtään mistään jos hieman niskaa kolottaa tai varvasta särkee. Oli emännällä sen verran tuskaa että ei käynyt kateeksi. Synnytys on tosiaan yksi maailman ihmeistä, sitä ei voi kieltää.

PÄÄSIÄISEN PYHÄNÄ JO PELLOLLE

Olen aina ajatellut, että maatilanpidon yksi parhaimpia puolia tulisi olemaan perhe-elämän ja työelämän helppo yhdistäminen. Kuitenkin, hieman alkoi tuoreen isän sisältä raastamaan kun pääsiäisen pyhinä alkoivat kylvötyöt ja joutui jättämään perheensä hieman pienemmälle huomiolle. Onneksi saimme hyvän työtiimme kanssa tehokkaasti peltotyöt tehtyä. Eipä ole aikaisimpina vuosina tarvinnut tauolla ottaa lasta olkapäälle ja alkaa röyhtäyttämään. Kun tämä oli tehty niin kahvit nopeasti kurkkuun ja takaisin traktorin hyttiin köröttelemään. Ehkä näin jälkeenpäin ajateltuna lapsen hoito oli ihan voimaannuttavaa vaihtelua peltotöihin siinä välissä.
                           Tänä vuonna maa muokkaantui kylvökuntoon todella hyvin. Yksi ajokerta äkeen kanssa riitti lähestulkoon kaikilla lohkoilla. Tämä joudutti kylvötöitä huomattavasti. Maataloustyöntekijämme ajoi s-piikkiäkeellä kaikki pellot läpi ja minä kylvin kylvökoneen kanssa perässä. Jostain syystä ajatukset harhailivat vaihtelevasti nukuttujen öiden jälkeen, aina kylvösiemenen riittävyydestä kakkavaippojen vaihtotekniikan kehittämiseen. Tätäpäs ei opetettukaan eläintenhoito-kurssilla.
 
KAIKKI HYVIN, LOPPU HYVIN

Näinhän siinä kävi. Kevätkylvöihin kuului myös mitä ihmeellisemmät sääolosuhteet. Omana aikanani ei ole Birkkalassa tehty kevätkylvöjä näin hyvissä ajoin ennen äitienpäivää. No, puuttuhan sieltä vielä muutama hehtaari apilanurmen kylvöjä, mutta niillä ei ole niin kiire. Speltti on nyt kertaalleen rikkaäestetty, eli sille on tehty mekaaninen rikkakasvien torjunta. Kirjoittelen rikkaäestyksestä ja sen ideologiasta tuossa kesemmällä hieman tarkemmin. Kylvöjen aikana oli pääsiäisen jälkeen hyvinkin lämmin kausi, jonka jälkeen oli eräänä aamuna Birkkalaan tullut jopa lumipeite! Tämä tosin onneksi suli aamupäivän aikana nopeasti pois. Juuri nyt on tullut sopivasti hieman lämpimämpää ja sadetta, jota kylvetyt pellot kaipaavat. ”Kaikki mikä sataa ennen juhannusta, sataa laariin” sanotaan.
                           Vihdoin äitienpäivänä on lupa ottaa rennommin. Pellolla ensimmäiset kylvöt alkavat jo hieman tulla pintaan. Jokakeväinen näkymä oraiden esiintulosta on myös jonkinlainen luonnon ihme joka ei ikinä lakkaa kiehtomasta. Birkkalan tilan väki toivottaa kaikille äideille Hyvää Äitien Päivää!!


-        - 
Syysspeltti on alkanut jo hyvin versomaan






-Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/



tiistai 13. elokuuta 2013

Luomu tarkastuksia ja speltin puintia

Vihdoin se H-hetki koitti. Nimittäin puintien alku. Viimeviikon tiistai-iltana tuli puheltua puhelimessa "kollegan" kanssa, joka kertoi että heillä päin jo puidaan kovaa vauhtia ja että puintikosteus on todella alhainen. No tästä innostuneena menin itsekkin mittaamaan speltin jyvän kosteutta ja kyllähän se näytti uskomattomattomasti jopa alle 15 prosenttia. Tuolloin oli myös seuraavan päivän iltapuoliskolle oli luvattu rankkasateita, joten siinä sitten tuli viuhahdettua pellolle kiirusti puimaan. Hyvin saimme speltit korjattua pois ennen sateita seuraavana päivänä. Sama epävakainen sää olisi estänyt puinnit tähän päivään asti, eikä poutaa ole vieläkään luvassa.Eli tällä puinnin kiiruhtamisella saimme säästöä viljankuivaus kustannuksissa ja taattua speltille hyvän sakoluvun.
Seuraavaksi pääsemme mahdollisesti kauran puintiin, kun päivittäiset sateet alkavat hellittämään.

Viimeviikko oli muutenkin paljon ohjelmaa täynnä. Perjantaina saimme hieman virallisempaa seuraa, sillä tilallemme tehtiin jokavuotinen luomutarkastus. Hieman kaffea juotuamme, kävimme ensin läpi kaikki kirjanpitopaperit, jonka jälkeen teimme peltokierroksen. Tarkastaja kävi läpi esimerkiksi millainen on Birkkalan tilan 5 vuoden viljelykierto, varastokirjanpitoa sekä lohkomuistiinpanoja. Pelloilta taasen katsottiin, että siellä kasvaa mitä virallisissa papereissa on ilmoitettu kasvavan ja että kasvustot ovat kunnossa.
Tälläkin kertaa pääsimme hyvissä mielin tarkastuksesta läpi, eikä moitittavaa kuulemman ollut.

Tällä viikolla aloitimme apilanurmien kynnöt. Samaset lohkot muokattiin lautasäkeellä kertaalleen ja nyt siihen on hyvin kerennyt kasvamaan vielä yksi uusi rikkaruohokasvusto, joka nyt torjutaan kyntämällä. Ajoitus maanmuokkauksissa on luomuviljelyssä tärkeää ja tällä varmistetaan speltti kasvuston puhtautta ensivuodeksi.

Apilanurmen kyntöä, viikko lautasäestyksen jälkeen
Oli todella mielenkiintoista seurata käännetystä maasta, miten apilanurmen juuristo on vaikuttanut maan rakenteeseen. Ja olihan se! Maahan on muodostunut paljon ilmareikiä mikä on merkki maan paremmasta ilmavuudesta ja kuohkeudesta. Löytyi maasta myös matojakin. Kuulin kerran joltain konkari viljelijältä että madot ovat peltomaan karjaa joista maanviljelijän tulee pitää mahdollisimman hyvää huolta, jotta viljelysmaa tuottaa hyvin. Tämän allekirjoitan täysin.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/
Lierojen elämää kyntövaon pohjalla.

Speltin puintia
 

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Työt sujuvat kuin tango

Osataan täällä maalla pitää myös hauskaakin! Erääksi vakio huvitukseksi, ainakin itselläni, on tullut käydä idyllisillä Varsinais-Suomen tanssilavoilla. Viimeksi tangon tiimellyksessä tuli emännystä taitettua siten, että daami potkaisi vahingossa naapurin setää takamukseen. No sattuuhan näitä. Onneksi siitä ei tullut sen suurempaa selkkausta, vaan tansahtelimme  hissukseen toiseen suuntaan. Mutta suosittelen ehdottamasti kaikille, että käytte kokeilemassa suomalaisia lavatansseja. Se on hyvää hyötyliikuntaa.

Tässä on peltoja kierellessä törmännyt mitä ihmeelliseempiin otuksiin. Varsinkin härkäpavun seasta olen löytänyt erilaisia hyönteiseläimiä. Leppäkerttu näyttää olevan hyvin yleinen vieras kasvustossa, mutta tästä toisesta valkoisesta otuksesta ei ole tietoakaan mikä se mahtaa olla. Sen verran näin, että se lensi pellonviereisestä koivusta ojan yli härkäpavun lehdelle poseeraamaan.













Härkäpapu on meille luomuviljelyksessä hyvin tarkeä osa viljelykiertoa. Se on niin sanotusti "lataava" kasvi, joka sitoo maahan typpeä.



 Birkkalan tilalla on käytössä seuraavanlainen viljelykierto:

Apilanurmi vuosi 1.- Apilanurmi vuosi 2. - Speltti (voi olla myös kaura tai ohra) - Härkäpapu - Suojavilja.
Suojavilja tarkoittaa kasvustoa, jossa kylvetään pääkasviksi esim. Kaura ja sen aluskasviksi apilanurmi, joka puinnin jälkeen kasvaa pääkasviksi. Viljelykierolla pyritään typen omavaraisuuteen, jolloin lataavat kasvit tuottavat kaiken sen tarvittavan typen mitä seuraavan vuoden viljelykasvi tarvitsee. Kasvien ravinteiden ottoa sekä ravinnehävikkiä tehostetaan vielä tehokkaalla kalkituksella sekä aluskasvienkäytöllä. Peltoja pyritään pitämään vihreinä ympärivuoden, niin paljon kuin mahdollista.

(Kuvassa näkyy härkäpavun paksu juuri sekä siihen kasvaneita juurinystyröitä, jotka edistävät kasvin typen tuotantoa yhdessä maassa olevien rhizobium- bakteerien kanssa)

Alkuviikolla meillä kävi myös puimurin huoltomies. Ihan ok:lta näytti eikä mitään suurempaa remonttia tarvinnut tehdä. Joskin silppurin hihnankiristin meni vaihtoon. Nyt on puimuri sekä kuivuri laitettu valmiiksi. Jos vaikka ensiviikolla- tai ainakin sitä seuraavalla pääsisi tositoimiin.

-Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/




maanantai 22. heinäkuuta 2013

Alkaako puinnit olla jo lähellä?

Eletään heinäkuun loppupuolta. Ajatuksissa alkaa jo pikkuhiljaa pyörimään tulevat puinnit. Normaalisti speltin puinti on alkanut elokuun puolessa välissä, mutta nyt on hieman sellainen tuntuma, että aikaisemminkin voitaisiin päästä puimaan. Tämä vuosi on aika lailla ollut päinvastainen kuin viime vuonna; aurinkoa ja lämpöä riittänyt. Vedestä on paikoin jopa ollut  pulaa. Speltti on saanut kauniin punertavan värinsä ja on alkanut jo ruskistumaan. Muutokset kasvustosta tapahtuvat huimaa vauhtia. Kun speltti kääntää tähkänsä maata kohti, on se merkki siitä että vanha kunnon John Deere -puimuri on aika laittaa liikeelle.

Tätä ennen on kuitenkin kovasti valmistelevia töitä pelloila; edessä on kova urakka niittää vielä kertaalleen apilanurmet. Toisen vuoden apilanurmet kynnetään ennen puinteja. Tällöin ne ovat valmiina speltin kylvöä varten. Apilanurmi on ladannut kahdenvuoden ajan maahan typpeä, joka nyt otetaan speltille hyötykäyttöön.

Vielä on kesää jäljellä! Mutta eise syksyn tulokaan haittaa... Luulen että kullakin maatilalla odotellaan jo malttamattomina tulevia puinteja.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttiresepteja/



                                         Spelttiä heinäkuun lopulla

                                          Spelttiä kauimmaisella pellolla, vasemmalla kauraa ja
                                          oikealla apilanurmea.

                                          1. vuoden apilanurmea