Isännän kokkikoulu

Minulta usein kysytään, että mistä ne isot määrät spelttireseptejä on Birkkalan tilalla oikein ammennettu? Samat reseptit, joita jaetaan ruokamessuilla, facebookissa, instagramissa ja Birkkalan nettisivuilla jne.. Vastauksena tähän olen antanut, että oma äitihän niistä suurimman osan tehnyt, niin ja vaimo, siskot, sukulaiset, asiakkaat..ja nykyään niitä tulee tehtyä jopa itse.

Isännän ensimmäiset sämpylät

Oma hurahtaminen ruuanlaittoon tuli vasta myöhemmässä iässä. Vanhempieni jäätyä eläkkeelle oli itse tartuttava kirjaimellisesti soppakauhaan ja opeteltava se kuuluisa Birkkalan spelttipuuron keitto ruokamessuja varten. Olen kyllä keitellyt spelttipuuroa koko pienen ikäni (spelttipuuron voimalla menty jo lapsesta asti!), mutta taas kymmenien litrojen puurojen valmistus messuja varten olikin jo hieman haastavampi juttu.

Jollain tasolla oppi meni kuitenkin perille postiviisista palautteista päätellen.

Elämäni ensimmäiset sämpylät tuli leivottua vasta kolmekymppisenä "pojankloppina". Eräänä syksynä oli saatava nopeasti selville tuoreen sadon speltin leipoutuvuus. Tällöin varmistetaan että toimitettavien jauhojen laatu oli hyvä.

Viljalaboratorioon ei silloin ehtinyt lähteä ajamaa, joten sitten se ihme tapahtui: puintikiireiden keskellä isäntä laittoi essun päälle, marssi tupaan ja alkoi leipomaan ensimmäisiä sämpylöitään.

- Viljan ja jauhon leipoutuvuus testataan parhaiten leipomalla!

Birkkalan Isännän helpot spelttisämpylät

Siitä sitten syntyi isännän ensimmäinen omatekoinen resepti (mikä muuten löytyy yllättäen nykyään jopa Kotilieden nettisivuilta; kotiliesi.fi/resepti/helpot-sampylat-valmiit-puolessa-tunnissa/ )

Meditaatiota kokkailun avulla

Siitä se kokkailu ura sitten alkoi; nyt on perheen kesken kokeiltu speltistä pizzaa, leipää, hapanjuurileipää, hampurilaisia, keittoa, patoja, laatikoita, lihapullia, kastikkeita, spelttijuomaa, kasvispihvejä jne jne... Omana bravuurina on ollut itse tehdyt spelttilasagnelevyt, makarooni sekä nachot!

"Behind the Schenes" Birkkalan Emäntä kuvaamassa reseptiä varten

Hapanjuurileipää ja puuroa speltistä

Kotikokkailulla saamme testattua jatkuvasti tuotteidemme laatua ja kehiteltyä uusia reseptejä. Henkisellä tasolla kokkailusta on syntynyt jotain vielä merkittävämpää. Se yhdistää perhettä ja parantaa sen dynamiikkaa.

Pidän erittäin tärkeänä, että voin tyttärelleni näyttää ja kertoa miten ruoka kasvaa pellolla ja mitä tarvitaan onnistuneeseen satoon. Samoin hän näkee myös miten vilja lajitellaan ja miten speltistä valmistetaan ruuanlaiton perusraaka-aineita.

Koko ketju yhdistyy keittiössä, kun yhdistetään korkeatasoiset raaka-aineet keskenään jolloin syntyy maailman parasta sekä terveellisintä ruokaa: kotiruokaa.

Kun perheen jäsenet tietoisesti keskittyvät hetkeksi ensin ruuanvalmistukseen kotikeittiössä ja sen jälkeen siitä nauttimiseen yhteisen pöydän ääressä, voin taata että ihmiset alkavat voimaan paremmin niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tämä on sitä vanhanajan meditaatiota, mikä on pahasti unohtumassa.

Spelttipellolla tutkiskellaan kasvustoa

Panosta raaka-aineisiin

Hyvään kotikokkailuun kuuluu myös tietoisuus raaka-aineiden alkuperästä ja laadusta. Tämän päivän arvoiksi on turhan usein nostettu ruuan halpuus tai mitä kauempaa sitä tuodaan niin sitä "parempaa" se on.

Suomalainen ruoka on maailman mittakaavassa yleisesti huipputasoa. Ongelmana on vain se, että vaatimattomana kansana emme osaa pitää asiasta "rintaa rottingilla" ja olla ylpeitä omasta ruokakulttuuristamme sekä raaka-aineiden tuotannosta. Turvallinen ruoka ei ole itsestäänselvyys joka maailman kolkassa.

Ai mistä tiedän että suomalainen ruoka on hyvälaatuista? - Esimerkiksi palautteista joita saamme tällä hetkellä Italian, Ranskan, Saksan ja Espanjan kotikeittiöistä omista tuotteistamme. Tällä hetkellä toimitamme tuotteita Keski-Eurooppaan ja sieltä saamme jatkuvaa suoraa palautetta. Tuotteilla tuntuu olevan hyvää kysyntää, vaikka kilpailu voi olla todella kovaa.

Kuitenkin muistetaan, että se kaikkein rakkain palaute meille tulee täältä kotimaasta. Ilman Suomalaisia asiakkaita emme olisi ikinä yltäneet sille tasolle mitä olemme nyt. Kiitos siitä kuuluu teille!

Yksi syy mikä tekee suomalaiseen spelttiin maailmanluokan ominaisuudet, ovat kotoiset kasvuolosuhteet: talvella speltti talvehtii yli 30 asteen pakkasissa lumen alla... 

...ja kesällä speltti kasvaa Suomen yöttömissä öissä, saaden runsaasti valoa kasvukauden aikana.

Ruuanlaitossa kannattaa siis suosia kotimaista. Tämä ei tarkoita totalitaarisuutta, banaania tai taatelia on vaikea suomalaisena saada. Kuitenkin kannattaa mahdollisuuksien mukaan valita tuotteita joiden tuottajan ja tuotantotavat tiedät. Tänäpäivänä on myös helppo päästä tutustumaan eri toimijoihin.

Me kaikki voimme todella olla ylpeitä Suomalaisesta ruuantuotannosta ja ruokakulttuurista.  Nyt vain otetaan kotikeittiö haltuun ja lähdetään ylläpitämään näitä ruuanlaiton perinteitä..
Koko perheen sekä kaveripiirin voimin!

"Uimataito on paras henkivakuutuksesi, ruuanlaittotaito on paras
terveyden ylläpitäjäsi" - Suomusjärveläinen sananlasku

Lämmintä kesää kaikille!

Ystävällisin terveisin
- Simo
Birkkalan tilan isäntä

Birkkalan tuotteita näytteillä Xianissa ruokamessuilla.
Kuvaaja: Marko Jäppinen -Suppilog China Oy

Asiakaspalautteita Keski-Euroopasta

Parhaat kesäruuat valmistuvat suomalaisista raaka-aineista

Kokkailun aikana on hyvä muistaa maistella, että mausteet ovat kohdillaan

Lisätietoa speltistä sekä reseptiikkaa löydät osoitteista:
https://www.birkkala.com/speltti/
https://www.birkkala.com/spelttiresepteja/
https://www.birkkala.com/spelttituotteet/

Reseptivideoita löydät osoitteesta:
https://www.youtube.com/channel/UC31eIdLCarbIWMPDO50B8aQ

Luomu on laatustandardi

Kun vanhempani Jaakko ja Pirkko 90-luvun alussa aloittelivat speltin viljely-uraansa, he olivat pioneereja ainakin kahdessa asiassa; ensinnäkään speltin viljelyä ei Suomessa ollut nimeksikään. Toiseksi, se että maatila alkaisi valmistamaan sekä brändäämaan omaa tuotettaan, ja että se jokin päivä vielä eksyisi kaupan hyllylle, oli hyvin utopistinen ajatus tuohon aikaan.

Speltin kylvöä

Rohkeasti he kuitenkin lähtivät hakemaan uutta tuotantosuuntaa Birkkalan tilalle. Tähän löytyi osviittaa Saksasta, kun he kiersivät eri luomu-tapahtumissa ja törmäsivät siellä spelttiin. Saksassa speltti (dinkel) on ollut aina keskiajalta lähtien hyvin arvostettu viljakasvi. 

Saksasta vanhempani saivat tuotua speltin siementä Suomeen testattavaksi ja kohtalaisella menestyksellä koekylvöt onnistuvatkin. Ensimmäisestä sadosta alkoi vuosia kestävä työ tuotekehityksen saralla. Sinnikäs kehittäminen alkoi vuonna 2003 kantaa hedelmää, kun koko Birkkalan tuoteperhe sai Elintarvikeliiton myöntämän vuoden tähtituotepalkinnon: http://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/vuoden-suomalainen-elintarvike-vuoden-2003-tahtituotteet/

Siitä muutaman vuoden päästä 2006 lanseerattiin Birkkalan Spelttihelmi, joka sai vuoden tähtituote finalisti palkinnon: tahtituote2006 Birkkalan spelttihelmet vuoden tähtituote kilpailussa

Luonnollisesti, tämä oli todella kova juttu näin pienelle yritykselle. Varmasti nämä tunnustukset auttoivat myös kaupan hyllyille- ja ihmisten tietoisuuteen pääsyä. 

Jotta kokonaisuus saatiin toimimaan, se vaati sujuvaa tiimityötä;

Isäni oli kokenut maanviljelijä, joten hänellä oli hyvä pohja perehtyä itse speltin viljelyn nikseihin. Myös speltin kuorinnan, jauhatuksen sekä pakkaamisen toteutus vaativat paljon teknistä osaamista, jota häneltä löytyi.

Äitini taasen perehtyi vahvasti siihen, että mitä kaikkea speltistä voidaan tehdä. Tämä oli äärimmäisen tärkeää, sillä speltti on hieman erilainen käyttää leivonnassa sekä ruuanlaitossa. Kiitettävän uran hän tällä saralla tekikin; reseptejä on kertynyt vuosien saatossa jo yli viitisensataa. 

Osa kunniasta täytyy toki myös antaa sukulaisille sekä asiakkaille, jotka ovat myös paljon lähettäneet meille reseptejään. Pitkä työ speltin parissa on ollut myös tae sille, että olemme pystyneet toimimaan asiantuntijoina asiakkaillemme aina kotikeittiöistä, leipomoihin sekä ravintola puolelle.

Birkkalan vahtikoira Savu

Speltin oraiden kunto tarkastus keväällä

Tänä päivänä vanhempani ovat ansaitusti eläkkeellä ja nykyään Birkkalan tilalla asustelee tämän blogin kirjoittaja ja tilan isäntä; Simo, Emäntä Riina, meidän tyttäremme Fiia ja koiramme Savu. Meidän lisäksi päivittäin speltin parissa työskentelee 2 henkilöä myllytys/pakkaamo töissä, sekä 1 henkilö maatilan hoitajana. 

Birkkalan luomu spelttiä liikkuu eri muodoissa valtakunnallisesti suomalaisten keskusliikkeiden kautta ja toimitamme paljon raaka-aineita myös leipomoihin, ravintoloihin sekä elintarviketeollisuuteen. Syinä speltin suosioon voi pitää sen hyvää makua ja terveellisyyttä. Speltissä on paljon kuitua ja se on toimii hyvänä proteiinin lähteenä (huom. vegetaristit!). Asiakkailta on tullut myös paljon palautetta, että speltti ei ole ollut niin allergisoiva tai vatsaa ärsyttävä kuin muut viljat.

Luomuun siirtyminen ei tarkoittanut kivikaudelle siirtymistä

Luomutuotteita Birkkalassa on valmistettu jo 2000-luvun alulta vaikkakin itse tila on ollut luomussa "vasta" 6 vuotta. Birkkalan tilalla on ollut luomusopimusviljelijöitä jo toiminnan alkutaipaleelta saakka. Tuotannon kokonaan luomuun siirtyminen tapahtui vuonna 2011. 

Tuolloin aluksi oli hieman skeptisyyttä luomun toimivuudesta peltoviljely puolella. Kuitenkin näin jälkeenpäin katsottuna, luomuun siirtyminen oli mitä parhain päätös ja oikeastaan siihen olisi pitänyt siirtyä jo aikaisemmin. Kaikki ennakkoluulot luomua kohtaan johtuivat vain epätietoisuudessa ja siitä, ettei asiasta ollut käytännön kokemusta.

Toisin kuin jotkut tahot tahtovat antaa ymmärtää; luomuun siirtyminen ei tarkoita taantumista kivikaudelle. Vaan päinvastoin; kun luomussa käytetään esim. apilanurmea tai härkäpapua typensidontaan, hyödynnetään tällöin luonnon omaa biotekniikkaa. 

Tämä tekniikka on aina edelläkävijä siihen, mitä ihminen on ikinä pystynyt kehittämään laboratoriossaan. Samoin rikkojen ja tautien torjunnassa hyödynnetään luonnon omia keinoja, eikä tarpeita kemikaaleille ole. 

Apilanurmet ovat tärkeä osa luomua

Tänä päivänä viljelijät onneksi keskustelevat keskenään eri viljelytekniikoista ja joka kerta kun luomuviljely menetelmiä kulkeutuu ns. tavanomaiselle puolelle tapahtuu jotain upeaa. Aina kun viljelijä käyttää typen hankintaa typensitojakasveja keinolannotteiden sijaan, ollaan oikeilla jäljillä. 

Samoin kun käytetään aluskasveja tai pyritään mahdollisimman monipuoliseen viljelykiertoon alkaa bioversiteetti ja ympäristö kiittämään. Sitä en tiedä voidaanko luomulla pelastaa maailmaa, mutta kyllä sillä ainakin huomattavasti sitä parannetaan. Ja niin se on tehnytkin jo!

Härkäpapua

Sama mikä pätee viljelypuolelta, pätee myös elintarvikkeen valmistuksessa. 

Luomu on laatustandardi, josta kuluttaja saa takuun, että elintarvikkeen valmistuksessa ei käytetä kemikaaleja ja se luo raamit mitä raaka-aineita sekä keinoja sen tuotannossa saa käyttää. Monesti ne raamit ajavat myös siihen, että tuote on valmistettava mahdollisemman yksinkertaisesti. 

Tämä on mielestäni yhtäläisyys merkki siihen, että mitä yksinkertaisemmin elintarvike on tehty, sen parempi ja turvallisempi se on.  Samaan filosofiaa noudatamme myös tuotannossa spelttimyllyllämme: "Make things as simple as possible!!"

Tällä hetkellä Sveitsi, Saksa, Itävalta, Tanska ja Ruotsi ovat maita, joissa luomua käytetään todella paljon. Luomu on tulossa varmasti kovemmin Suomeen, se on vain ajan kysymys. Toivon mukaan Suomalainen elintarviketeollisuus herää tähän tarpeeksi ajoissa, sillä jos/kun osaamme ottaa luomu markkinat haltuun täällä kotimaassa, voi siitä poikia mahdollisuuksia valmistaa korkealuokkaisia elintarvikkeita myös vientimarkkinoita ajatellen!

Spelttijauhoja Keski-Eurooppaan

Speltin puintia

-"Kotoisasti Birkkalan Luomu Speltistä"

Ystävällisin terveisin

Simo

Birkkalan tilan isäntä

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttiresepteja/