Birkkalan Isännän blogi: nuudeli

torstai 14. kesäkuuta 2018

Isännän kokkikoulu

Minulta usein kysytään, että mistä ne isot määrät spelttireseptejä on Birkkalan tilalla oikein ammennettu? Samat reseptit, joita jaetaan ruokamessuilla, facebookissa, instagramissa ja Birkkalan nettisivuilla jne.. Vastauksena tähän olen antanut, että oma äitihän niistä suurimman osan tehnyt, niin ja vaimo, siskot, sukulaiset, asiakkaat..ja nykyään niitä tulee tehtyä jopa itse.

Isännän ensimmäiset sämpylät

Oma hurahtaminen ruuanlaittoon tuli vasta myöhemmässä iässä. Vanhempieni jäätyä eläkkeelle oli itse tartuttava kirjaimellisesti soppakauhaan ja opeteltava se kuuluisa Birkkalan spelttipuuron keitto ruokamessuja varten. Olen kyllä keitellyt spelttipuuroa koko pienen ikäni (spelttipuuron voimalla menty jo lapsesta asti!), mutta taas kymmenien litrojen puurojen valmistus messuja varten olikin jo hieman haastavampi juttu.

Jollain tasolla oppi meni kuitenkin perille postiviisista palautteista päätellen.

Elämäni ensimmäiset sämpylät tuli leivottua vasta kolmekymppisenä "pojankloppina". Eräänä syksynä oli saatava nopeasti selville tuoreen sadon speltin leipoutuvuus. Tällöin varmistetaan että toimitettavien jauhojen laatu oli hyvä.

Viljalaboratorioon ei silloin ehtinyt lähteä ajamaa, joten sitten se ihme tapahtui: puintikiireiden keskellä isäntä laittoi essun päälle, marssi tupaan ja alkoi leipomaan ensimmäisiä sämpylöitään.

- Viljan ja jauhon leipoutuvuus testataan parhaiten leipomalla!

Birkkalan Isännän helpot spelttisämpylät

Siitä sitten syntyi isännän ensimmäinen omatekoinen resepti (mikä muuten löytyy yllättäen nykyään jopa Kotilieden nettisivuilta; kotiliesi.fi/resepti/helpot-sampylat-valmiit-puolessa-tunnissa/ )

Meditaatiota kokkailun avulla

Siitä se kokkailu ura sitten alkoi; nyt on perheen kesken kokeiltu speltistä pizzaa, leipää, hapanjuurileipää, hampurilaisia, keittoa, patoja, laatikoita, lihapullia, kastikkeita, spelttijuomaa, kasvispihvejä jne jne... Omana bravuurina on ollut itse tehdyt spelttilasagnelevyt, makarooni sekä nachot!

"Behind the Schenes" Birkkalan Emäntä kuvaamassa reseptiä varten

Hapanjuurileipää ja puuroa speltistä

Kotikokkailulla saamme testattua jatkuvasti tuotteidemme laatua ja kehiteltyä uusia reseptejä. Henkisellä tasolla kokkailusta on syntynyt jotain vielä merkittävämpää. Se yhdistää perhettä ja parantaa sen dynamiikkaa.

Pidän erittäin tärkeänä, että voin tyttärelleni näyttää ja kertoa miten ruoka kasvaa pellolla ja mitä tarvitaan onnistuneeseen satoon. Samoin hän näkee myös miten vilja lajitellaan ja miten speltistä valmistetaan ruuanlaiton perusraaka-aineita.

Koko ketju yhdistyy keittiössä, kun yhdistetään korkeatasoiset raaka-aineet keskenään jolloin syntyy maailman parasta sekä terveellisintä ruokaa: kotiruokaa.

Kun perheen jäsenet tietoisesti keskittyvät hetkeksi ensin ruuanvalmistukseen kotikeittiössä ja sen jälkeen siitä nauttimiseen yhteisen pöydän ääressä, voin taata että ihmiset alkavat voimaan paremmin niin henkisesti kuin fyysisestikin. Tämä on sitä vanhanajan meditaatiota, mikä on pahasti unohtumassa.

Spelttipellolla tutkiskellaan kasvustoa

Panosta raaka-aineisiin

Hyvään kotikokkailuun kuuluu myös tietoisuus raaka-aineiden alkuperästä ja laadusta. Tämän päivän arvoiksi on turhan usein nostettu ruuan halpuus tai mitä kauempaa sitä tuodaan niin sitä "parempaa" se on.

Suomalainen ruoka on maailman mittakaavassa yleisesti huipputasoa. Ongelmana on vain se, että vaatimattomana kansana emme osaa pitää asiasta "rintaa rottingilla" ja olla ylpeitä omasta ruokakulttuuristamme sekä raaka-aineiden tuotannosta. Turvallinen ruoka ei ole itsestäänselvyys joka maailman kolkassa.

Ai mistä tiedän että suomalainen ruoka on hyvälaatuista? - Esimerkiksi palautteista joita saamme tällä hetkellä Italian, Ranskan, Saksan ja Espanjan kotikeittiöistä omista tuotteistamme. Tällä hetkellä toimitamme tuotteita Keski-Eurooppaan ja sieltä saamme jatkuvaa suoraa palautetta. Tuotteilla tuntuu olevan hyvää kysyntää, vaikka kilpailu voi olla todella kovaa.

Kuitenkin muistetaan, että se kaikkein rakkain palaute meille tulee täältä kotimaasta. Ilman Suomalaisia asiakkaita emme olisi ikinä yltäneet sille tasolle mitä olemme nyt. Kiitos siitä kuuluu teille!

Yksi syy mikä tekee suomalaiseen spelttiin maailmanluokan ominaisuudet, ovat kotoiset kasvuolosuhteet: talvella speltti talvehtii yli 30 asteen pakkasissa lumen alla...

...ja kesällä speltti kasvaa Suomen yöttömissä öissä, saaden runsaasti valoa kasvukauden aikana.

Ruuanlaitossa kannattaa siis suosia kotimaista. Tämä ei tarkoita totalitaarisuutta, banaania tai taatelia on vaikea suomalaisena saada. Kuitenkin kannattaa mahdollisuuksien mukaan valita tuotteita joiden tuottajan ja tuotantotavat tiedät. Tänäpäivänä on myös helppo päästä tutustumaan eri toimijoihin.

Me kaikki voimme todella olla ylpeitä Suomalaisesta ruuantuotannosta ja ruokakulttuurista. Nyt vain otetaan kotikeittiö haltuun ja lähdetään ylläpitämään näitä ruuanlaiton perinteitä..
Koko perheen sekä kaveripiirin voimin!

"Uimataito on paras henkivakuutuksesi, ruuanlaittotaito on paras
terveyden ylläpitäjäsi" - Suomusjärveläinen sananlasku

Lämmintä kesää kaikille!

Ystävällisin terveisin
- Simo
Birkkalan tilan isäntä

Birkkalan tuotteita näytteillä Xianissa ruokamessuilla.
Kuvaaja: Marko Jäppinen -Suppilog China Oy

Asiakaspalautteita Keski-Euroopasta

Parhaat kesäruuat valmistuvat suomalaisista raaka-aineista

Kokkailun aikana on hyvä muistaa maistella, että mausteet ovat kohdillaan

Lisätietoa speltistä sekä reseptiikkaa löydät osoitteista:
https://www.birkkala.com/speltti/
https://www.birkkala.com/spelttiresepteja/
https://www.birkkala.com/spelttituotteet/

Reseptivideoita löydät osoitteesta:
https://www.youtube.com/channel/UC31eIdLCarbIWMPDO50B8aQ

maanantai 8. elokuuta 2016

Spelttinuudeleita ja peltokuvioita

Kasvukausi on edennyt hyvin, vettä ja lämpöä on ollut riittämiin. Näin viljelijän näkökulmasta on pistänyt silmään miten olosuhteet ovat vaihtuneet äärioloista toiseen. Pariin otteeseen oli kahden viikon ajan melkein 30 asteen helteitä, sitten kaksi viikkoa putkeen viileää ja vesisadetta.

Ilmeisesti nämä hieman hassut kasvukaudet johtuvat vielä vallitsevasta El Nino-sääilmiöstä. Eikä näistä onneksi mitään katastrofeja toistaiseksi ole vielä syntynyt. Sato-odotukset ovat kohtalaiset, nyt vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat viljan laatuun.

Symbioosissa eläinkunnan kanssa

Heti kevään tullen huomasi, kuinka vahvasti elämme yhteiselossa meidän pihan ”villi”eläinten kanssa. Toukokuun kevätkylvöjen aikaan ei tarvittu ollenkaan herätyskelloa, sillä sen virkaa hoiti pihallamme asusteleva fasaanikukko.

Aina aamuisin kuuden maissa, herra kukko päätti kiekaista useaan otteeseen fasaanimaiseen tapaansa. Toki se niin komea kiekaisu olikin, ettei siihen talon väki olisi voinut olla heräämättä. Kaikkihan sen nyt arvaa, että mitä kukolla mielessä kevät aikaan oli, ja niin se meno kesään mennessä rauhoittuikin.

Kukkoileva fasaani hiekkalaatikolla

Kesäkuussa alkaa yleensä apilanurmien murskaus pellolla, ja jostain tuli älynväläys tehdä jokinlainen teksti tai kuvio sinne pellolle. Tästä kerroin emännykselle ja jotenkin kummasti tältä kauniimmalta osapuolelta tulee yleensä myös ne kauniimmat ideat.

Itse ajattelin jotain hyvin yksinkertaista peltokuviota esim. oltaisiin kirjoitettu pellolle teksti ”HEI”, mutta onneksi emmännykseltä tuli paljon parempi (ja haastavampi) idea, että tekisimme pellolle sydämen kuvion.

Aluksi ei ollut aavistustakaan miten tämän saisi parhaiten toteutettua. Mielessä kävi kaikki gps tekniikasta lähtien ja samalla tutkin, miten esim. Britanniassa ufojen tekeleiksi väitetyt painallukset kasvustoon oli toteutettu.

Parhaaksi tekniikaksi osoittautui piirtää sydämen kuva millimetripaperille 1:100 suhteeseen ja mitata se livenä pellolle. Puolisen päivää mittailussa sekä mittakeppien asettelussa meni, jonka jälkeen tilanhoitaja murskasi apilat murskaimella ympäriltä ja voilá!

Tuli siitä ihan hieno vaikka itse sanonkin :D

Tältä kuvio näytti paperilla...

...keppi mittailua pellolla...

...ja tältä sydän näytti valmiina

Täysjyvänuudelia ala spelt

Kesän aikana on jatkunut oma empiirinen tutkimus mihin kaikkeen speltti taipuu. Samalla tulee tutkittua mihin kaikkeen ihminen, joka ei oikeastaan ole paljoa ruokaa laittanut, näin kylmiltään pystyy.
Halusin selvittää kuinka hankalaa on omatekoisen nuudelin/pastan valmistaminen. Kipinä tähän syntyi Jyrki Sukulan kautta, kun hän aikoinaan vieraili Birkkalan tilalla ja valmisti speltistä pastaa. Varsinaisesti se kipinä syttyi oikein kunnolla tuleen, kun näin kaupassa pastakoneen niin pakkohan sitä oli testata.

Sukulan ohjelmaa Birkkalan tilan vierailusta en harmikseni enää netistä löytänyt, mutta onneksi youtube on pullollaan nuudelin vääntö ohjeita:

--Pölinästä tekoihin ja kyllähän spelttijauhot nuudeliksi vääntyi oikein nätisti. Alta olevasta linkistä löytyy hyvä youtubevideo-ohje nuudelin valmistukseen: https://www.youtube.com/watch?v=VfkfL_zNtgI

Testasimme Birkkalan jauhoilla samalla reseptilla kuin videossa, mutta puolitettuna;

500g Birkkalan puolikarkeita spelttijauhoja, täysjyvä
5 kanamunaa (tai 2dl vettä)

Kuvissa hyvin tiivistetysti ohje, eli kannattaa katsoa youtube video vielä läpi, jos haluaa itse kokeilla kotona

Spelttijauhot ja kanamunat kulhoon...

...taikinan vaivaus ja nostatus. Tämän jälkeen taikinan voi paloitella litteiksi paloiksi....

...palat ajetaan mankelin läpi ohuiksi viipaleiksi...

...kuivatus...

...uudelleen koneen läpi halutuksi muodoksi

... ja lopuksi nuudelit/pastat voi käyttää tuoreena tai kuivattaa hyvin pidempää säilytystä varten

Syksyyn päin

Elokuu on pian puolessa välissä. Tuolloin speltin puinnit ovat yleensä alkaneet ja näyttäähän se osuvan samoihin aikoihin nytkin. Viime viikolla speltti oli saanut kauniin punertavan värinsä, se on merkki viljelijälle, että pian on sadonkorjuu lähellä.

Jos asiat menevät mukiin, niin saamme pian Birkkalassa käyttöömme uuden kuivurin. Vanha kuivuri meinasi niin sanotusti hieman kärähtää viime vuonna. Vanhalla kuivurilla on kuivattu viljaa Birkkalassa jo yli 30-vuotta, joten totesimme sen käyttöiän tulleen täyteen.

Uusi kuivuri tulee nopeuttamaan syksyn puinteja kun kuivauskapasiteetti kasvaa. Kuitenkin mielestäni paras ominaisuus siinä on se, että saamme nyt kuivattua viljat öljyn sijasta hakkeella.

Tämä biouuni on Suomessa kehitetty innovaatio, mikä mitä parhaiten säästää maatilan öljynkulutusta. Ken ties jos jossain vaiheessa tulevaisuudessa maatiloilla voisi tuottaa kaikki tarvittavat sähköt ja polttoaineet biomassan avulla? Siis tätähän tehdään jo monella tilalla esim. Saksassa. Sitten tämäkin luomutila alkaisi olla jo kiitettävän omavarainen!