Stop the press!! Luomu viljelijällä ennen näkemätön ongelma puintien aikana; puitu sato ei meinannut mahtua kuivurin siilostoihin!

Näin siinä kävi…moneen otteeseen on saanut todeta olevansa todella onnekas kun katsoo tämän hetken sadonkorjuu tilannetta muualla Suomessa. Hyviäkin satoja on korjattu ja yllätys hyviä satoja on näyttänyt tulevan nimenomaan luomupelloilta. Eikä pelkästään se määrä vaan ennenkaikkea laatu. Jos puinteihin on päästy ennen syksyllä alkanutta monsuunisadekautta ovat laatutekijätkin olleet kohdillaan.

Mutta mitkä ovat ne avaintekijät, joilla saadaan luomuviljely onnistumaan? Onko onnistunut sato täysin tuuria vai onko luomussa olemassa keinoja, joilla saadaan homma toimimaan?

Valko-apila pelto Birkkalassa

Viljelykierto on luomun tukipilari!

Yksi asia on De facto, sääolosuhteisiin viljelijä ei pääsee vaikuttamaan, mutta moneen muuhun asiaan kylläkin. Vaikka tänä kasvukautena kaikki olisi tehty oppikirjojen mukaisesti, voi helposti tämän kaltainen, märkä syksy pilata kaiken. Tänä vuonna on sadon onnistumisen ratkaissut paljolti myös se, että onko tietylle alueelle tullut tarpeeksi lämpösummaa kasvin tuleentumista varten.

Kuitenkin hyvin suunniteltu viljelykierto voi auttaa viljelijää paljonkin tälläisenä kasvukautena.

Hyvä viljelykierto tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että peltolohkolla ei viljellä ikinä samaa kasvia kahta vuotta peräkkäin (pois lukien monivuotiset kasvit), vaan viljeltävä kasvi vaihtuu vuosittain. Yhdellä peltolohkolla se voisi olla esimerkiksi tälläinen; 1. vuosi ohra- 2. vuosi kaura- 3. vuosi rypsi- 4. vuosi vehnä jne…

Mutta me kierot luomuviljelijät käytämmekin vielä toisenlaista viljelykiertoa, joka auttaa meitä jättämään kasvinsuojeluaineet sekä väkilannoitteet pois käytöstä. 

Esimerkiksi;  1. vuosi Apilanurmi  - 2. vuosi Apilanurmi -  3. vuosi Vilja  - 4. vuosi Papu/Herne - 4. Vuosi Suojavilja.

Kullakin kasvilla on tärkeä tarkoitus kierrossa;

1 ja 2 vuosi: Apilanurmi ”Pellon lepovaihe””

Apilanurmella on kierron vaiheessa useampikin tarkoitus. Ensinnäkin apilaa käytetään pellolla typensidontaan (ilmaista typpeä --> ilmasta maaperään). Tästä olemme havainneet melkein suoran yhtälön pelolla; mitä vahvempi ja onnistuneempi apilakasvusto = sitä korkeampi sato viljalla seuraavana vuonna. 

Apilalla on myös paksu paalujuuri, joka murustaa huomattavasti maan rakennetta. Apilanurmi kasvusto joko murskataan 2-3 kertaa vuodessa tai siitä voidaan myös korjata rehusato  (keski-euroopassa tätä käytetään myös biokaasun valmistukseen!) 

Oikein ajoitetuilla kasvuston murskauksilla saadaan kuritettua rikkoja ja jos satoa ei korjata, jää se pellolle matojen ruuaksi sekä parantamaan maan multavuutta/hummusta. Tässä kannattaakin pitää mielessä, että jos apilanurmisato korjataan, niin sinne on myös hyvä saada jotain tilalle esim. karjanlannan muodossa.

Apilan paksu paalujuuri parantaa maan rakennetta

Lierot ovat tärkeä osa maanviljelystä

Apilanurmen kyntöä

3. vuosi: Viljavuosi

Birkkalan tilalla viljavuosi tarkoittaa normaalisti speltin kylvöä. Apilanurmi kynnetään heinäkuun tienoilla, jolloin peltolohko on valmis speltinkylvöille saman vuoden syyskuulle. Tämän jälkeen speltti talvehtii ja se korjataan seuraavan vuoden elokuussa.

Vilja kylvetään apilanurmen jälkeen siksi, että se pystyy hyödyntämään apilan tekemän ”typpilatauksen” pellolla. Kahden vuoden apilanurmi vuoden jälkeen on viljapellolla havaittavissa, että se on puhtaimmillaan rikkakasveista ja potkua maassa riittää hyvän sadon muodostukseen. 

Speltin puintia

Typpilatauksen jälkäisenä vuotena pellolla riittää hyvin kasvuvoimaa

4. vuosi ”papu/typensidonta vuosi”

Yhden viljavuoden jälkeen tarvitaan jälleen typpeä sitova kasvi pellolle. Meillä tämä on tähän asti ollut härkäpapu, mutta monesti luomussa käytetään hernettä tai muita typpeäsitovia kasveja. 

Härkäpavulla on myös muita samankaltaisia ominaisuuksia kuin apilalla; sillä on myös paksu juuri joka parantaa maan rakennetta. Papukasvi tässä vaiheessa katkaisee myös tautipainetta pellolla. 

Luomun viljelykierrossa on myös tärkeää että viljeltävä kasvi ei kanna kasvitauteja seuraavalle vuodelle. Tämän vuoksi esim. kahta viljavuotta peräkkäin tulee välttää.

Härkäpavulle olemme myös todenneet hyväksi kerääjäkasvin käytön. Pavun alle kylvetään raiheinä joka; 
- tehostaa ravinteiden pidättäytymistä maahan 
- lisää hummusta/lisää ruokaa madoille 
- parantaa maan kantavuutta syksyllä (oli muuten aika kovaa valuuttaa tänä vuonna!)

Härkäpapu kavustoa

Pöllyttelijä työssään

5.vuosi ”suojavilja”

Suojavilja tarkoittaa käytännössä sitä, että pellolle kylvetään ensin pääkasvi; vaikka speltti, kaura, tai jokin muu vilja ja pääkasvin alle kylvetään tuleva apilanurmi kasvusto ja ympyrä sulkeutuu! Eli tästä seuraavana vuonna pellolla olisi taas apilanurmi.  

Apilaa ei kylvetä pellolle puhtaana kasvustona vaan seoksena. Kylvöseoksessa on sopivassa suhteessa myös muita heinäkasveja, jotka pidättävät maahan ravinteita, joita apila sinne tuo. Esimerkiksi seoksena voi olla 3-4kg puna-apilaa, 4kg ruokanataa ja 4kg raiheinää per hehtaari 

Yksi tärkeä tavoite on pitää pelto mahdollisimman paljon kasvipeitteisenä!

Puidun sängen alta näkyy tuleva apilanurmi kasvusto

Mitä olemme 6 vuoden luomuviljelyn jälkeen havainneet?

• ”-Siis siellä näkyi todella paljon matoja!?” Näin totesi eräs tilalla vieraillut maatalousalan ammattilainen. Hän oli tullut Birkkalan tilalle ottamaan pelloilta maanäytteet. Samaa olemme havannoinneet myös itse. Matojen määrä on monin kertaistunut.. Syksyllä kun maa on kynnetty, se näyttää kuin jokin suivaantunut metsästäjä hirvijahdilta olisi käynyt ampumassa maahan haulikolla koko pellon kauttaaltaan läpi. 

Reikiä maassa

• Mitä enemmän matoja sen parempi on pellon multavuus, rakenne, kantavuus, vedenläpäisykyky jne.jne.. vaikka madot/lierot ovat koollisesti hyvin pieniä niin voisin väittää että nämä otukset kantavat todella isoa roolia tässä baletissa!

•  Ehkä ilahduttavin huomio on ollut että maatalous pyörii ilman kemikaaleja sekä väkilannoitteita! Eikä sitä uskonut ennen kuin itse asiaan itse perehtyi ja alkoi luomun viljely toimia toteuttamaan. Alkuvuosina turvauduimme broilerin lantaan joillakin lohkoilla, koska luomu viljelykierto ei ollut 100% vielä käytettävissä. Nyt olemme pärjänneet 4 vuotta täysin viherlannoituksella eli typensitoja kasvien typpipanostuksella. Siitä ei kiitä ainoastaan isännän lompakko, siitä kiitää varmasti myös ympäristö (ja ne tärkeät madot!!) Satotasot ovat pysyneet samoissa kuin ”tavanomaisen” viljelyksen aikana, elleivät jopa jonkin asteisesti parantuneet.

• Rikat saa pysymään kurissa luomussakin. Niiden torjunta ei perustu vain mekaanisiin toimenpiteisiin vaan niitä pystytään kurittamaan viljelykierron ja "biologisen sodankäynnin" avulla ---> mitä onnistuneempi ja tiheämpi kasvusto pääkasvilla, sitä enemmän se varjostaa rikkoja allensa. 

Vahva kasvusto tukehduttaa rikat

Apilanurmen murskausta

Summa summaarum; Luomu viljelytekniikkana ei ole valmis..eikä täydellinen.. se on vasta alkuasteissaan ja siinä on vielä paljon kehitettävää. Se vaatii myös perehtymistä onnistuakseen. 

Itse kuitenkin näen sen ehdottomasti tulevaisuuden viljelymuotona ja sieltä on paljon hyviä viljelytekniikoita siirrettäväksi muuallekin.

 Luomuviljelijät ovat toimineet edellä kävijöinä näiden käytännön viljelyoppien löytämiseen, joissa haetaan vaihtoehtoja kemikaalien ja väkilannoitteiden käyttöön. Nyt on ollut mukava nähdä että luomun tutkimiseen ja opettamiseen on alettu panostamaan.

 Oma henk. koht. riemuhetkeni oli, että aikoinaan käymäni Mustialan opetusmaatila on nyt kuulemman siirtymässä luomuun. Suunnan näyttäjiä tarvitaan, toivotan Mustialan väelle menestystä valitsemalleen tielleen.¨

"Sinä olet sitä mitä sinä syöt ja niin on muuten peltomaakin sitä mitä sille syötetään"

Savu koira maistelee pellon antimia

Ystävällisin terveisin

Simo

Birkkalan tilan isäntä

Lisätietoa:

www.birkkala.com

www.birkkala.com/speltti/

www.birkkala.com/spelttiresepteja/

Kurkistus Hildegardin lääkekaappiin

Ihmisillä on aina ollut läheinen suhde ruokaan ja on mielenkiintoista kuinka eri uskonnot sekä ruokakulttuurit nivoutuvat yhteen. 

Speltti (triticum spelta) on kulkenut ihmisen mukana iäisyyden ja siitä on jäänyt paljon merkkejä historiankirjoihin. 

Jo muinaisten egyptiläisten kerrotaan laittaneen korkea arvoisten vainajien hautoihin mukaan speltin siemeniä. 

Roomalaisessa mytologiassa jumalatar Ceres  (sadonkorjuun, viljan ja kaikkien elävien kasvien jumalatar. Kreikkalaisessa myt. vastaava Demeter) antoi kansalle kaikkein tärkeimmät asiat lahjaksi maanviljelystä varten; speltin, härkien käytön, kyntämisen sekä kylvösiemenen ylläpidon ja säilömisen. 

Ilmeisesti entisajan roomalaisille speltti tuntui olevan muutoinkin osa ”muotidieettiä”, sillä sitä pidettiin juhlaruokana häissä, syötettiin eliitti hevosille ja sitä on kutsuttu Rooman armeijan ”marssi viljaksi”. 

Vaikka jo nämä ovat vaikuttavia kirjauksia speltistä, on ehkä sen koko

historian vaikuttavin puolestapuhuja ollut nunna nimeltään Hildegard von Bingen

1100-luvulla elänyt moniosaaja

Hildegard Bingeniläinen (1098-1189) oli oman aikansa merkittävä nainen; hän oli kirjailija, säveltäjä, teologi, luonnontieteilijä, profeetta ja ennen kaikkea hengellinen vaikuttaja. 

Hän syntyi Saksassa Bermerheimin Rheinhessenissä ja jo 8-vuotiaana hänet annettiin Disibodenbergin benediktiiniläisluostariin oppiin. 38-vuotiaana hänestä tuli oman sisaryhteisönsä opettaja ja pian Berhard Clairvauxlaisen tuella, itse Paavi hyväksyi Hildegardin näyt aidoiksi Pyhän Hengen ilmentymiksi. (Hilldegardin kerrotaan nähneen paljon jumalallisia näkyjä). 

Hänellä oli myös oma terveys- ja ruokaoppinsa, joka perustui nimenomaan ruuan parantavaan voimaan. Ja ilmeisen hyvin nämä opit pitävät paikkansa tänäkin päivänä! Kannattaa muistaa, että tuohon aikaan ei välttämättä, joka kylästä buranaa lääkäriltä heti löytynyt, vaan terveyttä vaalittiin hyvällä ruokavaliolla.

Yksi tärkein ravinnon lähde Hildegardin opeissa oli speltti.

Hildegard Bingeniläinen ja kirjuri Volmar. Lähde: Wikipedia

Ohessa epäsuora käännös  Dr. Wighard Strehlowin kirjasta: ”St. Hildegards of Bingen’s Nutrition”

”Hildegardin kirjassa Psysica hän kuvailee 7 eri viljalajia, joista hän selvästi nostaa speltin ihmiselle tärkeimmäksi viljaksi. HIldegardin kirjoituksista voidaan nostaa esille ainakin seuraavat asiat;

• Speltillä on lämmittävä vaikutus (edistää verenkiertoa)
• Speltissä on runsaasti hyviä rasvoja
• Speltti sisältää paljon tärkeitä ravinteita
• Speltti on miedompi kuin muut viljat 
• Speltti edistää lihasten kehittymistä
• Speltti on helposti sulava
• Speltti on maukas ja monipuolinen
• Speltti parantaa temperamenttia 

Hilldegard kehitteli paljon myös eri ”lääke”reseptejä, joista kuuluisin on ilmeisesti ”Hilldegardin hermo ja älypiparit”. Tästä on Birkkalan tilallakin kehitetty hieman miedompi versio (vähemmän muskottipähkinää kuin alkuperäisessä reseptissä)  https://www.birkkala.com/spelttiresepteja/piparkakut-cookiet/hildegardin-hermo-ja-alypiparit/ 

Selvästi Hilldegard on löytänyt tiensä saksalaisten sydämiin ja varmasti hänen opetuksensa speltistä on osasyy miksi Saksassa sitä niin runsaasti käytetään, ja miksi sen viljely on siellä säilynyt vaikka teollistuminen teki maataloudessa omia mullistuksiaan.

Mielestäni hauskin merkki Saksalaisten innostuksesta spelttiin on se, että siellä on jopa nimetty muutama kylä tämän arvostetun viljakasvin mukaan; Dinkelhausen, Dinkelrode ja Dinkelsbühl (speltti= saksaksi dinkel). 

Dinkelsbühlin alueelta on myös Birkkalaan haettu oppia speltin viljelyyn, käsittelyy ja myllytykseen. 

Täältä alueelta hankimme myös aika ajoin speltin kylvösiementä, jossa paikallisen alueen yliopistot ylläpitävät alkuperäistä speltin siemen kantaa. 

Hilldegardista löytyy paljon lisätietoa myös suomenkielisenä ja jos Hilldegardista oikein innostuu, niin löytyy Suomessa ihan Hilldegard seurojakin!

”Ruokasi on lääkkeesi terveelliseen elämään. Oikeassa ruuassa ja juomassa on parantava voima”  

-Hildegard von Bingen

Ystävällisin terveisin

- Simo

Birkkalan isäntä

Lisätietoa:

www.birkkala.com

www.birkkala.com/speltti/

www.birkkala.com/spelttiresepteja/

Kirjallisuutta;

Dr. Wighard Strehlow: St. Hildegards of Bingen’s Nutrition

Kynnökset alkavat jo harmaantua

"Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.” Tämä kansanviisaus on tullut tällä viikolla hyvinkin ajankohtaiseksi ja tutuksi. Lehdissä tästä on jo monesti kirjoiteltu ja ilmeisesti ensimmäisiä pääskysiä on jo bongattu Etelä-Suomessa. Birkkalan tilalla en ole ainakaan itse vielä nähnyt yhtäkään pääskystä, mutta muuten ovat kyllä muuttolinnut palanneet ja alkaneet elävöittämään ympäröivää luontoa. 

Tikka pihapuussa (näkyy hieman heikosti keskellä)

Päärakennuksen viereiseen Speltti peltoon olivat tällä viikolla ilmeisen mieltyneet töyhtöhyypät ja isolla sahapelto lohkolla näytti olevan muutama joutsen parveilemassa. Pihapuuta taasen alkoi kolkuttelemaan tikka. Se on jännä miten tässä on vuosien saatossa kehkeytynyt jonkinlaiseksi ”luonto bongariksi/intoilijaksi”. Jotenkin tämä luontokappaleiden eläimellisen menon seuraaminen maanviljelyksen ohessa on vienyt iän karttumisen ja paikalleen asettumisen myötä täysin mennessään.

Nyt elellään maatiloilla taas niitä mielenkiintoisia aikoja. Takana on jonkinnäköinen talvikausi ja luonto alkaa pikkuhiljaa näyttämän merkkejä, että ehkäpä jonkin ajan kuluttua pääsisi pellolle. Luulen että jokaiselle maanviljelijälle tulee keväällä se odottavainen tunne pellolle pääsystä, kun ilmat lämpiävät ja kynnökset alkavat kuivatessaan harmaantua. Itselläni ainakin on alkanut jokapäiväinen pitkän aikavälin sää ennusteiden kyttääminen ja pelloilla käyskentely. Senkin hetken kun lähtee kotoaan ajelemaan maakunnille, kääntyy katse väkisinkin peltomaisemaa tarkkailemaan. Kokemuksesta tietää että pahimmillaan tämä kuume on juuri ennen H-Hetkeä, kun kylällä katsastellaan että kuka aloittaa peltotyöt ensimmäisenä.

Orastumis kokeita kauralla taukotuvassa

Lämpötilat hyppivät nyt pakkasen ja plussan puolelta edestakaisin mikä nyt on alku keväästä ihan normaalia. Ensiviikolla on luvattu hieman kylmenevää, mutta ehkä sen jälkeen alkaisi jo pitkäaikaisempi lämmin jakso joka jouduttaisi kasvukauden alkua. Mahdollisesti Huhtikuu loppu puolella ollaan jo pellolla. Ken tietää..Ken tietää..

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Speltti alkaa pikkuhiljaa näyttämään elonmerkkejä

Tässä vaiheessa aloitetaan myös tarkastelemaan peltojen rikkakasvitilanteita.
Nyt jo pintaan tulevat rikat saadaan torjuttua, kun aloitettaan ensimmäisiä tasausäestyksiä.

Kynnökset alkavat harmaantua

Joutsenia pellolla

Haikaratko tämän tiesi?

     

     Tammikuun puolella Birkkalan tilalle ovat tulleet upeat pakkaskelit. Lämpötila on pudonnut jo useammaksi viikoksi alle –10 asteen ja maa sai vihdoinkin kevyen lumipeitteen. Speltti on nyt talvehtivassa tilassa lumen alla odottamassa tulevaa kevättä, jolloin se herää jälleen uudelleen henkiin ja alkaa versomaan. Lumipeitteellä on speltille elintärkeä rooli, sillä se suojaa sitä kovilta pakkasilta. Nyt onkin hieman mietityttänyt, että kuinka speltinoraat ovat pärjänneet näin kylmässä, mutta onneksi sää vaikuttaisi lauhtuvan viikonlopuksi ja kohta luulisi tulevan myös lunta.

Speltinoraat kurjenpelto nimisellä pellolla

       Luminen ja kylmä talvi auttaa luomuviljelijää monellakin eri tavalla. Kova pakkanen, joka tekee peltoon kunnon roudan, helpottaa huomattavasti maan muokkausta keväällä Birkkalan savisilla pelloilla. Routa auttaa savimailla maan murustumiseen, jonka huomaa varsinkin kynnetyillä pelloilla. Hyvän routavuoden jälkeen savipaakut murustuvat kevät äestyksissä helposti ja tämä nopeuttaa/helpottaa kevät kylvöjä.

     Toinen asia jossa pakkanen ja kunnon talvi ovat luomuviljelijän ystävä (sekä tietysti muidenkin viljelijöiden), on sen kyky estää erilaisten kasvitautien talvehtiminen seuraavalle kasvukaudelle. Tähän kun yhdistää hyvän viljelykierron, saadaan lopputulokseksi tautivapaat kasvustot, mikä tarkoittaa korkeampaa ja laadukkaampaa satoa.

                            

     Sydäntalvella Birkkalan tilalla keskitytään speltin kuorintaan ja lajitteluun, jauhatukseen, hiutalointiin, tuotteiden pakkaamiseen sekä markkinointiin. Samalla kuitenkin valmistaudutaan jo tulevaan kevääseen; traktoreihin tehdään vuosihuollot ja peltotyökoneille tehdään tarvittavat kunnostukset. Traktoreiden kanssa päästään helpommalla, mutta vanha s-piikkiäes kaipaakin hieman enemmän kunnostusta. Takana olevista tasausrullista on laakerit rikki ja runko kaipaa aikalailla hitsausta. Onneks muut peltokoneet näyttävätkin olevan hyvässä kunnossa. Kun korjaus/huolto projektit on saatu valmiiksi, olisi tarkoitus tehdä vielä viimeisiä viilauksia viljelysuunnitelmaan.

Projekti äes

    Ajatukset ovat kovin jo tulevassa kasvukaudessa. Kevät tulee vastaan ennen kuin kerkeää talveen kunnolla tottumaankaan. Birkkalan tilalla on viljelty jo 1880- luvulta tähän päivään asti, itse olen viljelijä 5.ssä polvessa ja speltinviljeljiä toisessa polvessa. Mutta enpä arvannutkaan, mitä viime keväänä Birkkalan pelloilla näkemäni haikarat tarkoittivatkaan. Ilmeisesti nyt tuleva kevät tuo tullessaan jo 3.nen sukupolven speltinviljelijän? Itse aikoinani naureskelin vanhan kansan haikara jutuille, mutta ehkä nyt täytyy tunnustaa, ehkäpä siinä sittenki on jotain perää..?

Viime keväänä Birkkalan pelloilla vieraili haikarapariskunta.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Luomu tarkastuksia ja speltin puintia

Vihdoin se H-hetki koitti. Nimittäin puintien alku. Viimeviikon tiistai-iltana tuli puheltua puhelimessa "kollegan" kanssa, joka kertoi että heillä päin jo puidaan kovaa vauhtia ja että puintikosteus on todella alhainen. No tästä innostuneena menin itsekkin mittaamaan speltin jyvän kosteutta ja kyllähän se näytti uskomattomattomasti jopa alle 15 prosenttia. Tuolloin oli myös seuraavan päivän iltapuoliskolle oli luvattu rankkasateita, joten siinä sitten tuli viuhahdettua pellolle kiirusti puimaan. Hyvin saimme speltit korjattua pois ennen sateita seuraavana päivänä. Sama epävakainen sää olisi estänyt puinnit tähän päivään asti, eikä poutaa ole vieläkään luvassa.Eli tällä puinnin kiiruhtamisella saimme säästöä viljankuivaus kustannuksissa ja taattua speltille hyvän sakoluvun.
Seuraavaksi pääsemme mahdollisesti kauran puintiin, kun päivittäiset sateet alkavat hellittämään.

Viimeviikko oli muutenkin paljon ohjelmaa täynnä. Perjantaina saimme hieman virallisempaa seuraa, sillä tilallemme tehtiin jokavuotinen luomutarkastus. Hieman kaffea juotuamme, kävimme ensin läpi kaikki kirjanpitopaperit, jonka jälkeen teimme peltokierroksen. Tarkastaja kävi läpi esimerkiksi millainen on Birkkalan tilan 5 vuoden viljelykierto, varastokirjanpitoa sekä lohkomuistiinpanoja. Pelloilta taasen katsottiin, että siellä kasvaa mitä virallisissa papereissa on ilmoitettu kasvavan ja että kasvustot ovat kunnossa.
Tälläkin kertaa pääsimme hyvissä mielin tarkastuksesta läpi, eikä moitittavaa kuulemman ollut.

Tällä viikolla aloitimme apilanurmien kynnöt. Samaset lohkot muokattiin lautasäkeellä kertaalleen ja nyt siihen on hyvin kerennyt kasvamaan vielä yksi uusi rikkaruohokasvusto, joka nyt torjutaan kyntämällä. Ajoitus maanmuokkauksissa on luomuviljelyssä tärkeää ja tällä varmistetaan speltti kasvuston puhtautta ensivuodeksi.

Apilanurmen kyntöä, viikko lautasäestyksen jälkeen

Oli todella mielenkiintoista seurata käännetystä maasta, miten apilanurmen juuristo on vaikuttanut maan rakenteeseen. Ja olihan se! Maahan on muodostunut paljon ilmareikiä mikä on merkki maan paremmasta ilmavuudesta ja kuohkeudesta. Löytyi maasta myös matojakin. Kuulin kerran joltain konkari viljelijältä että madot ovat peltomaan karjaa joista maanviljelijän tulee pitää mahdollisimman hyvää huolta, jotta viljelysmaa tuottaa hyvin. Tämän allekirjoitan täysin.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Lierojen elämää kyntövaon pohjalla.

Speltin puintia

 

Alkaako puinnit olla jo lähellä?

Eletään heinäkuun loppupuolta. Ajatuksissa alkaa jo pikkuhiljaa pyörimään tulevat puinnit. Normaalisti speltin puinti on alkanut elokuun puolessa välissä, mutta nyt on hieman sellainen tuntuma, että aikaisemminkin voitaisiin päästä puimaan. Tämä vuosi on aika lailla ollut päinvastainen kuin viime vuonna; aurinkoa ja lämpöä riittänyt. Vedestä on paikoin jopa ollut  pulaa. Speltti on saanut kauniin punertavan värinsä ja on alkanut jo ruskistumaan. Muutokset kasvustosta tapahtuvat huimaa vauhtia. Kun speltti kääntää tähkänsä maata kohti, on se merkki siitä että vanha kunnon John Deere -puimuri on aika laittaa liikeelle.

Tätä ennen on kuitenkin kovasti valmistelevia töitä pelloila; edessä on kova urakka niittää vielä kertaalleen apilanurmet. Toisen vuoden apilanurmet kynnetään ennen puinteja. Tällöin ne ovat valmiina speltin kylvöä varten. Apilanurmi on ladannut kahdenvuoden ajan maahan typpeä, joka nyt otetaan speltille hyötykäyttöön.

Vielä on kesää jäljellä! Mutta eise syksyn tulokaan haittaa... Luulen että kullakin maatilalla odotellaan jo malttamattomina tulevia puinteja.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttiresepteja/

                                         Spelttiä heinäkuun lopulla

                                          Spelttiä kauimmaisella pellolla, vasemmalla kauraa ja
                                          oikealla apilanurmea.

                                          1. vuoden apilanurmea