Vuodet eivät ole veljeksiä. No eipä tosiaan tunnu olevan, ei
niin säidensä puolensa eikä myöskään tapahtumiensa puolesta. Eräänä huhtikuun
alkuisena yönä emäntä totesi että nyt taisi mennä vedet ja minä totesin että
nyt taitaa tulla kiire. Vapisevin käsin soittelin Tyksiin ja kyselin että mitäs
nyt tehtäisiin, johon rauhallinen naisääni vastasi, että voimme tulla äitiyspoliklinikan
puolelle. H-hetki alkaa lähestyä. Niinpä syntyi keskuuteemme sunnuntai-iltana
tyttö, joka totta tosiaan mullisti maailmamme ja hänen tarinansa on vasta
alkanut. Nyt ihan sivukommenttina, että kaiken näköistä sitä on agrologi
opinnoissaan on tullut opiskeltua. Siis ihan lehmän ja sian poikimista on
tullut opiskeltua teoriassa, ja ajattelin että kyllähän tämä synnytys nyt tästä
kun on sentään jotain ”alan tietoutta.” Mutta ihmisten ”poikiminen” olikin jo sellainen
kokemus että en varmasti ikinä tule valittamaan yhtään mistään jos hieman
niskaa kolottaa tai varvasta särkee. Oli emännällä sen verran tuskaa että ei
käynyt kateeksi. Synnytys on tosiaan yksi maailman ihmeistä, sitä ei voi
kieltää.
PÄÄSIÄISEN PYHÄNÄ JO PELLOLLE
Olen aina ajatellut, että maatilanpidon yksi parhaimpia
puolia tulisi olemaan perhe-elämän ja työelämän helppo yhdistäminen.
Kuitenkin, hieman alkoi tuoreen isän sisältä raastamaan kun pääsiäisen pyhinä alkoivat
kylvötyöt ja joutui jättämään perheensä hieman pienemmälle huomiolle. Onneksi
saimme hyvän työtiimme kanssa tehokkaasti peltotyöt tehtyä. Eipä ole
aikaisimpina vuosina tarvinnut tauolla ottaa lasta olkapäälle ja alkaa
röyhtäyttämään. Kun tämä oli tehty niin kahvit nopeasti kurkkuun ja takaisin
traktorin hyttiin köröttelemään. Ehkä näin jälkeenpäin ajateltuna lapsen hoito
oli ihan voimaannuttavaa vaihtelua peltotöihin siinä välissä.
Tänä
vuonna maa muokkaantui kylvökuntoon todella hyvin. Yksi ajokerta äkeen kanssa
riitti lähestulkoon kaikilla lohkoilla. Tämä joudutti kylvötöitä huomattavasti.
Maataloustyöntekijämme ajoi s-piikkiäkeellä kaikki pellot läpi ja minä kylvin
kylvökoneen kanssa perässä. Jostain syystä ajatukset harhailivat vaihtelevasti
nukuttujen öiden jälkeen, aina kylvösiemenen riittävyydestä kakkavaippojen
vaihtotekniikan kehittämiseen. Tätäpäs ei opetettukaan eläintenhoito-kurssilla.
KAIKKI HYVIN, LOPPU HYVIN
Näinhän siinä kävi. Kevätkylvöihin kuului myös mitä
ihmeellisemmät sääolosuhteet. Omana aikanani ei ole Birkkalassa tehty
kevätkylvöjä näin hyvissä ajoin ennen äitienpäivää. No, puuttuhan sieltä vielä
muutama hehtaari apilanurmen kylvöjä, mutta niillä ei ole niin kiire. Speltti
on nyt kertaalleen rikkaäestetty, eli sille on tehty mekaaninen rikkakasvien
torjunta. Kirjoittelen rikkaäestyksestä ja sen ideologiasta tuossa kesemmällä
hieman tarkemmin. Kylvöjen aikana oli pääsiäisen jälkeen hyvinkin lämmin kausi,
jonka jälkeen oli eräänä aamuna Birkkalaan tullut jopa lumipeite! Tämä tosin
onneksi suli aamupäivän aikana nopeasti pois. Juuri nyt on tullut sopivasti
hieman lämpimämpää ja sadetta, jota kylvetyt pellot kaipaavat. ”Kaikki mikä
sataa ennen juhannusta, sataa laariin” sanotaan.
Vihdoin
äitienpäivänä on lupa ottaa rennommin. Pellolla ensimmäiset kylvöt alkavat jo
hieman tulla pintaan. Jokakeväinen näkymä oraiden esiintulosta on myös
jonkinlainen luonnon ihme joka ei ikinä lakkaa kiehtomasta. Birkkalan tilan
väki toivottaa kaikille äideille Hyvää Äitien Päivää!!
- -
| Syysspeltti on alkanut jo hyvin versomaan |
-Simo
Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti