Birkkalan tilalla Joulun viettoon Nisse-polkan tahdissa

Birkkalan tilalle saatiin vihdoin kunnon lumipeite, joka tuo mukavaa valaistusta tänne maalle. 

Jouluaattoa kohti mennään kovaa vauhtia ja jouluvalmisteluita varmasti riittää itse kullekin.

Täällä Birkkalan tilalla on kasvukausi saatu jo muutama kuukausi sitten päätökseen. Nyt meitä työllistää metsänhoito-, rakennus- ja koneenhoitotyöt sekä tietysti kaikki puuha speltin parissa aina myllytyksestä pakkaustöihin, reseptien kehittelyihin yms yms.. Elokuussa puitu tuore tavara otetaan vuoden mittaan käyttöön ja onneksi meillä on myös hyviä luomu-sopimusviljelijöitä, joiden kanssa saamme varmistettua tavaran riittävyyden aina seuraavan vuoden puinteihin saakka.

Myös Musti Ja Mirri ja pikkuinen Pirri on riihelle saapuneet

Varmaankin aktiisivimmat seuraajat ovat jo huomanneet, että meillä Birkkalan tilalla tapahtui sen sortin mullistus mitä ei nyt ihan joka päivä maatiloilla näy. Vanhempani Jaakko ja Pirkko Larmo pääsivät vihdoin hyvin ansaitulle eläkkeelleen ja itse allekirjoittanut ”tilan hoitaja/kisälli” sai astua suuriin isännän saappaisiin. No nythän pitäisi blogi vaihtaa isännän blogiksi, mutta pidettäköön se nyt kaiken selvyyden takia edelleenkin ”Birkkalan tilanhoitajan blogina”. Tosiaan vanhempani aloittivat speltti-uransa jo 1990-luvun alussa ja sain suuren kunnian jatkaa heidän työtänsä, yhdessä emännyksen ja tyttäreni kanssa

Elokuun alussa aloitti siis viides polvi työskentelynsä Birkkalan tilalla ja täten alkoi uusi ura yrittäjänä. Periaatteessahan tätä tilanpitoa on harjoiteltu jo pienestä pojasta alkaen, mutta onhan se silti suuri muutos kun kaikki vetovastuu on itsellään.

On villiä melskettä, helinää, helskettä pienten tiukujen,

Kuten arvata saattaa, elokuu on maanviljelijälle sitä sekavaa aikaa. Kun saatiin vihdoin isoja nippuja papereita tilakaupan jäljitä selvitettyä, alkoivatkin elokuun alussa puinnit. Ensimmäisiä spelttejä päästiin puimaan 7.8.2014 (HUOM! viime satokaudesta oppineena ettei niihin puinteihin mennä liian aikaisin). Muutama viikko sadonkorjuut sujuivatkin hyvin ja samalla saimme kuvattua paikallisen Salokuva nimisen yrityksen kanssa hienoa ”elokuvamateriaalia” puinneista. Tästä löytyy youtube - linkki blogin loppuosasta. Samoihin aikoihin kun saimme tehtyä kuvaukset, alkoi koko Suomen maatalouskansaa vavisuttavat sateet. Sateita riitti ainakin viikko ellei toinenkin, jonka aikana maanviljelijöiden hermot olivat tiukilla. Runsaiden sateiden riskeinä eivät ole pelkästään sadon laatutappiot, myös liian hätiköidyillä teoilla saattaa tulla konerikkoja ja voidaan pilata maanrakennetta.

Kaikista kauhuskenaarioista huolimatta puinnit saatiin tehtyä kunnialla loppuun ja hyvissä ajoin. 

Luonnonmullistusten lisäksi aloitteleva yrittäjäpariskunta sai vieraaksi EU-tarkastajat. Heidän vierailunsa tietysti aina jännittää, vaikka tietääkin tehneensä kaikki normien mukaisesti. Kaikki paperit ja peltolohkot käytiin läpi eikä suurempia huomautettavia ollut. Isäntä oli eu-direktiivien mukainen ja tämä oli todella suuri helpotus. Birkkalan tilan elämänmeno ei kuitenkaan vielä päässyt rauhoittumaan, sillä puintien aikana tuli myös puhelu eräästä tuotantoyhtiöstä jossa tiedusteltiin että olisimmeko halukkaita osallistumaan ”Jyrki Sukula Makujen Maalla”- ohjelmaan. Hieman yllättyneenä kunniasta, vastailin myöntävästi, eihän tämänlaisesta voinut kieltäytyä. Emäntääkin rupesi kovin huolettamaan että millähän mitenkään kehtaa Jyrkin kaltaiselle kokki konkarille mitään kahvipöytää tehdä. Kun tosiaan muistelee että Jyrki on ollut jo silloin televisiossa esiintymässä kun me itse nuorpari-talonpitäjät olemme seuranneet vasta Pikkukakkosta.

Eli jos kaikki menee kuten pitääkin, maaliskuussa on odotettavissa yksi jakso Birkkalan tilalta ”Jyrki Sukula Makujen Maalla” - ohjelmassa. 

Ja metsän pikkuväki juhlii, kun on rauha maas

Näin yhteen summattuna voisi sanoa että vuosi on ollut ainakin jännittävä. Samaten kun vanhempani jäivät eläkkeelle, olemme saaneet koottua tänne todella hyvän tiimin. Tällä hetkellä tiimiimme kuuluu mylläri (on muuten vielä naispuolinenkin!) maataloustyöntekijä ja nyt syksyllä aloitti uusi henkilö työssäoppijana ja hän suorittaa meillä maataloudenperustutkintoa. Tietysti joukkoon kuuluu myös itse tilan isäntä, emäntä, tyttäremme ja Leevi-koira.

Tällä porukalla teemme ilomielin töitä, jotta saamme spelttiä viljeltyä ja jatkojalostettua. On myöskin ollut todella ilo huomata, varsinkin ruokamessuilla, että ihmisillä riittää kiinnostusta kotimaisia elintarvikkeita kohtaan. Toivottavasti nyt kaikki pääsemme loppujen lopuksi sinne joulupöydän ääreen hengähtämään ja nauttimaan toistemme seurasta.

Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja puuroa syömään kun joulu on! Hyvää joulua kaikille toivottaa Birkkalan väki!

Linkki youtube videoon: www.youtube.com/watch?v=KQbuW2_FP24&feature=youtu.be

Speltti kasvustoa kesältä 2014

Uusia speltin oraita Marraskuulta 2014. Kun oikein tihrustaa voi nähdä kuvassa kaukana liitelevän kuumailmapallon.

Peltomaisemaa Joulukuulta

Samainen kissa palaa talven tullessa joka vuosi Birkkalan tlalle hiirenpyydystys talkoisiin

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

SYNNYTYSSALILTA KEVÄTTÖIHIN – PELLOLTA VAIPAN VAIHTOON JA RÖYHYLLE

KEVÄÄN IHMEITÄ

Vuodet eivät ole veljeksiä. No eipä tosiaan tunnu olevan, ei niin säidensä puolensa eikä myöskään tapahtumiensa puolesta. Eräänä huhtikuun alkuisena yönä emäntä totesi että nyt taisi mennä vedet ja minä totesin että nyt taitaa tulla kiire. Vapisevin käsin soittelin Tyksiin ja kyselin että mitäs nyt tehtäisiin, johon rauhallinen naisääni vastasi, että voimme tulla äitiyspoliklinikan puolelle. H-hetki alkaa lähestyä. Niinpä syntyi keskuuteemme sunnuntai-iltana tyttö, joka totta tosiaan mullisti maailmamme ja hänen tarinansa on vasta alkanut. Nyt ihan sivukommenttina, että kaiken näköistä sitä on agrologi opinnoissaan on tullut opiskeltua. Siis ihan lehmän ja sian poikimista on tullut opiskeltua teoriassa, ja ajattelin että kyllähän tämä synnytys nyt tästä kun on sentään jotain ”alan tietoutta.” Mutta ihmisten ”poikiminen” olikin jo sellainen kokemus että en varmasti ikinä tule valittamaan yhtään mistään jos hieman niskaa kolottaa tai varvasta särkee. Oli emännällä sen verran tuskaa että ei käynyt kateeksi. Synnytys on tosiaan yksi maailman ihmeistä, sitä ei voi kieltää.

PÄÄSIÄISEN PYHÄNÄ JO PELLOLLE

Olen aina ajatellut, että maatilanpidon yksi parhaimpia puolia tulisi olemaan perhe-elämän ja työelämän helppo yhdistäminen. Kuitenkin, hieman alkoi tuoreen isän sisältä raastamaan kun pääsiäisen pyhinä alkoivat kylvötyöt ja joutui jättämään perheensä hieman pienemmälle huomiolle. Onneksi saimme hyvän työtiimme kanssa tehokkaasti peltotyöt tehtyä. Eipä ole aikaisimpina vuosina tarvinnut tauolla ottaa lasta olkapäälle ja alkaa röyhtäyttämään. Kun tämä oli tehty niin kahvit nopeasti kurkkuun ja takaisin traktorin hyttiin köröttelemään. Ehkä näin jälkeenpäin ajateltuna lapsen hoito oli ihan voimaannuttavaa vaihtelua peltotöihin siinä välissä.

                           Tänä vuonna maa muokkaantui kylvökuntoon todella hyvin. Yksi ajokerta äkeen kanssa riitti lähestulkoon kaikilla lohkoilla. Tämä joudutti kylvötöitä huomattavasti. Maataloustyöntekijämme ajoi s-piikkiäkeellä kaikki pellot läpi ja minä kylvin kylvökoneen kanssa perässä. Jostain syystä ajatukset harhailivat vaihtelevasti nukuttujen öiden jälkeen, aina kylvösiemenen riittävyydestä kakkavaippojen vaihtotekniikan kehittämiseen. Tätäpäs ei opetettukaan eläintenhoito-kurssilla.

 

KAIKKI HYVIN, LOPPU HYVIN

Näinhän siinä kävi. Kevätkylvöihin kuului myös mitä ihmeellisemmät sääolosuhteet. Omana aikanani ei ole Birkkalassa tehty kevätkylvöjä näin hyvissä ajoin ennen äitienpäivää. No, puuttuhan sieltä vielä muutama hehtaari apilanurmen kylvöjä, mutta niillä ei ole niin kiire. Speltti on nyt kertaalleen rikkaäestetty, eli sille on tehty mekaaninen rikkakasvien torjunta. Kirjoittelen rikkaäestyksestä ja sen ideologiasta tuossa kesemmällä hieman tarkemmin. Kylvöjen aikana oli pääsiäisen jälkeen hyvinkin lämmin kausi, jonka jälkeen oli eräänä aamuna Birkkalaan tullut jopa lumipeite! Tämä tosin onneksi suli aamupäivän aikana nopeasti pois. Juuri nyt on tullut sopivasti hieman lämpimämpää ja sadetta, jota kylvetyt pellot kaipaavat. ”Kaikki mikä sataa ennen juhannusta, sataa laariin” sanotaan.

                           Vihdoin äitienpäivänä on lupa ottaa rennommin. Pellolla ensimmäiset kylvöt alkavat jo hieman tulla pintaan. Jokakeväinen näkymä oraiden esiintulosta on myös jonkinlainen luonnon ihme joka ei ikinä lakkaa kiehtomasta. Birkkalan tilan väki toivottaa kaikille äideille Hyvää Äitien Päivää!!

-        - 

Syysspeltti on alkanut jo hyvin versomaan

-Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Kynnökset alkavat jo harmaantua

"Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.” Tämä kansanviisaus on tullut tällä viikolla hyvinkin ajankohtaiseksi ja tutuksi. Lehdissä tästä on jo monesti kirjoiteltu ja ilmeisesti ensimmäisiä pääskysiä on jo bongattu Etelä-Suomessa. Birkkalan tilalla en ole ainakaan itse vielä nähnyt yhtäkään pääskystä, mutta muuten ovat kyllä muuttolinnut palanneet ja alkaneet elävöittämään ympäröivää luontoa. 

Tikka pihapuussa (näkyy hieman heikosti keskellä)

Päärakennuksen viereiseen Speltti peltoon olivat tällä viikolla ilmeisen mieltyneet töyhtöhyypät ja isolla sahapelto lohkolla näytti olevan muutama joutsen parveilemassa. Pihapuuta taasen alkoi kolkuttelemaan tikka. Se on jännä miten tässä on vuosien saatossa kehkeytynyt jonkinlaiseksi ”luonto bongariksi/intoilijaksi”. Jotenkin tämä luontokappaleiden eläimellisen menon seuraaminen maanviljelyksen ohessa on vienyt iän karttumisen ja paikalleen asettumisen myötä täysin mennessään.

Nyt elellään maatiloilla taas niitä mielenkiintoisia aikoja. Takana on jonkinnäköinen talvikausi ja luonto alkaa pikkuhiljaa näyttämän merkkejä, että ehkäpä jonkin ajan kuluttua pääsisi pellolle. Luulen että jokaiselle maanviljelijälle tulee keväällä se odottavainen tunne pellolle pääsystä, kun ilmat lämpiävät ja kynnökset alkavat kuivatessaan harmaantua. Itselläni ainakin on alkanut jokapäiväinen pitkän aikavälin sää ennusteiden kyttääminen ja pelloilla käyskentely. Senkin hetken kun lähtee kotoaan ajelemaan maakunnille, kääntyy katse väkisinkin peltomaisemaa tarkkailemaan. Kokemuksesta tietää että pahimmillaan tämä kuume on juuri ennen H-Hetkeä, kun kylällä katsastellaan että kuka aloittaa peltotyöt ensimmäisenä.

Orastumis kokeita kauralla taukotuvassa

Lämpötilat hyppivät nyt pakkasen ja plussan puolelta edestakaisin mikä nyt on alku keväästä ihan normaalia. Ensiviikolla on luvattu hieman kylmenevää, mutta ehkä sen jälkeen alkaisi jo pitkäaikaisempi lämmin jakso joka jouduttaisi kasvukauden alkua. Mahdollisesti Huhtikuu loppu puolella ollaan jo pellolla. Ken tietää..Ken tietää..

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Speltti alkaa pikkuhiljaa näyttämään elonmerkkejä

Tässä vaiheessa aloitetaan myös tarkastelemaan peltojen rikkakasvitilanteita.
Nyt jo pintaan tulevat rikat saadaan torjuttua, kun aloitettaan ensimmäisiä tasausäestyksiä.

Kynnökset alkavat harmaantua

Joutsenia pellolla

Haikaratko tämän tiesi?

     

     Tammikuun puolella Birkkalan tilalle ovat tulleet upeat pakkaskelit. Lämpötila on pudonnut jo useammaksi viikoksi alle –10 asteen ja maa sai vihdoinkin kevyen lumipeitteen. Speltti on nyt talvehtivassa tilassa lumen alla odottamassa tulevaa kevättä, jolloin se herää jälleen uudelleen henkiin ja alkaa versomaan. Lumipeitteellä on speltille elintärkeä rooli, sillä se suojaa sitä kovilta pakkasilta. Nyt onkin hieman mietityttänyt, että kuinka speltinoraat ovat pärjänneet näin kylmässä, mutta onneksi sää vaikuttaisi lauhtuvan viikonlopuksi ja kohta luulisi tulevan myös lunta.

Speltinoraat kurjenpelto nimisellä pellolla

       Luminen ja kylmä talvi auttaa luomuviljelijää monellakin eri tavalla. Kova pakkanen, joka tekee peltoon kunnon roudan, helpottaa huomattavasti maan muokkausta keväällä Birkkalan savisilla pelloilla. Routa auttaa savimailla maan murustumiseen, jonka huomaa varsinkin kynnetyillä pelloilla. Hyvän routavuoden jälkeen savipaakut murustuvat kevät äestyksissä helposti ja tämä nopeuttaa/helpottaa kevät kylvöjä.

     Toinen asia jossa pakkanen ja kunnon talvi ovat luomuviljelijän ystävä (sekä tietysti muidenkin viljelijöiden), on sen kyky estää erilaisten kasvitautien talvehtiminen seuraavalle kasvukaudelle. Tähän kun yhdistää hyvän viljelykierron, saadaan lopputulokseksi tautivapaat kasvustot, mikä tarkoittaa korkeampaa ja laadukkaampaa satoa.

                            

     Sydäntalvella Birkkalan tilalla keskitytään speltin kuorintaan ja lajitteluun, jauhatukseen, hiutalointiin, tuotteiden pakkaamiseen sekä markkinointiin. Samalla kuitenkin valmistaudutaan jo tulevaan kevääseen; traktoreihin tehdään vuosihuollot ja peltotyökoneille tehdään tarvittavat kunnostukset. Traktoreiden kanssa päästään helpommalla, mutta vanha s-piikkiäes kaipaakin hieman enemmän kunnostusta. Takana olevista tasausrullista on laakerit rikki ja runko kaipaa aikalailla hitsausta. Onneks muut peltokoneet näyttävätkin olevan hyvässä kunnossa. Kun korjaus/huolto projektit on saatu valmiiksi, olisi tarkoitus tehdä vielä viimeisiä viilauksia viljelysuunnitelmaan.

Projekti äes

    Ajatukset ovat kovin jo tulevassa kasvukaudessa. Kevät tulee vastaan ennen kuin kerkeää talveen kunnolla tottumaankaan. Birkkalan tilalla on viljelty jo 1880- luvulta tähän päivään asti, itse olen viljelijä 5.ssä polvessa ja speltinviljeljiä toisessa polvessa. Mutta enpä arvannutkaan, mitä viime keväänä Birkkalan pelloilla näkemäni haikarat tarkoittivatkaan. Ilmeisesti nyt tuleva kevät tuo tullessaan jo 3.nen sukupolven speltinviljelijän? Itse aikoinani naureskelin vanhan kansan haikara jutuille, mutta ehkä nyt täytyy tunnustaa, ehkäpä siinä sittenki on jotain perää..?

Viime keväänä Birkkalan pelloilla vieraili haikarapariskunta.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Pellolta ruokamessuille

Puinnit ja speltinkylvöt saatiin tehtyä hyvissä ajoin jo syyskuussa ja nyt odotellaan jo talvea. Peltotyöt rupeavat olemaan viimeisimmillään, paitsi että muutama siivu on kyntöjä vielä tekemättä. Tämä nyt ei sinänsä haittaa sillä mitä lähemmäs talvea kynnöt saa tehtyä sitä vähemmän pitäisi olla rikkakasveista ongelmaa seuraavana vuonna. Tämä perustunee siihen, että mitä myöhempään kyntää sitä huonommin rikkakasvit kerkeävät kehittymään ja vahvistumaan uudelleen ennen talvipakkasten tuloa.
Riskinä myöhäisillä kynnöillä on taasen syksyn sateet, mutta viimeistään ensimmäisten pakkasten aikaan maa alkaa kantaa taas hyvin. Eivätkä sateet ole olleet ongelmana tänä vuonna.

Tiivistetysti vuoden 2013 kasvukausi oli hyvä. Kaikki peltotyöt saatiin keväästä lähtien tehdä kuivissa olosuhteissa. Kesäkin oli kohtuulisen kuiva, josta kärsi eniten ehkä härkäpapu. Kuitenkin kaikista kasveista saatiin kohtuullinen sato ja spelttikin onnistui hyvin. Tänä vuonna oli kerrankin hyvät kelit myös kylvää spelttiä näin syksyllä. Luulen että monet maanviljelijät pitkin koko suomea ovat olleet tyytyväisiä kasvukauteen.

Nyt kun peltotyöt alkoivat olla pikkuhiljaa paketissa päästiin pitkästä aikaa ruokamessuille esittelemään Birkkalan tilan tuotteita. Olimme ensin Turun Ruoka- ja Viinimessuilla sekä Helsingin
I love me: Terveys, Kauneus, Koru & Kello messuilla.
Väkeä riitti molemmilla messuilla paljon ja oli todella mukavaa päästä traktorin hytistä ihmisten ilmoille keskustelemaan speltistä, ruuanlaitosta, maanviljelyksestä, mistä nyt ikinä ihmiset halusivatkaan jutella. Hyvän messutiimin kanssa on hauskaa työskennellä ja mukavien asiakkaiden kanssa on hauska asioida. Seuraavat messut ovatkin sitten Helsingin ELMA messut 22-24.11.2013. Osastomme löytyy ELMA messujen luomukaupan yhteydestä, joten tule ihmeessä käymään.
Tavataan spelttipuuron äärellä!

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/
                                                    

Messutunnelmia Turusta

Spelttipelto lokakuun lopulla

Näinkin voi käydä kun ruvetaan oikein kunnolla kyntämään! Auran ensimmäinen siipipari putosi pellolle

Kissa kärkkymässä aamupalaa kuivurilla

Speltin kylvöä

Luomu tarkastuksia ja speltin puintia

Vihdoin se H-hetki koitti. Nimittäin puintien alku. Viimeviikon tiistai-iltana tuli puheltua puhelimessa "kollegan" kanssa, joka kertoi että heillä päin jo puidaan kovaa vauhtia ja että puintikosteus on todella alhainen. No tästä innostuneena menin itsekkin mittaamaan speltin jyvän kosteutta ja kyllähän se näytti uskomattomattomasti jopa alle 15 prosenttia. Tuolloin oli myös seuraavan päivän iltapuoliskolle oli luvattu rankkasateita, joten siinä sitten tuli viuhahdettua pellolle kiirusti puimaan. Hyvin saimme speltit korjattua pois ennen sateita seuraavana päivänä. Sama epävakainen sää olisi estänyt puinnit tähän päivään asti, eikä poutaa ole vieläkään luvassa.Eli tällä puinnin kiiruhtamisella saimme säästöä viljankuivaus kustannuksissa ja taattua speltille hyvän sakoluvun.
Seuraavaksi pääsemme mahdollisesti kauran puintiin, kun päivittäiset sateet alkavat hellittämään.

Viimeviikko oli muutenkin paljon ohjelmaa täynnä. Perjantaina saimme hieman virallisempaa seuraa, sillä tilallemme tehtiin jokavuotinen luomutarkastus. Hieman kaffea juotuamme, kävimme ensin läpi kaikki kirjanpitopaperit, jonka jälkeen teimme peltokierroksen. Tarkastaja kävi läpi esimerkiksi millainen on Birkkalan tilan 5 vuoden viljelykierto, varastokirjanpitoa sekä lohkomuistiinpanoja. Pelloilta taasen katsottiin, että siellä kasvaa mitä virallisissa papereissa on ilmoitettu kasvavan ja että kasvustot ovat kunnossa.
Tälläkin kertaa pääsimme hyvissä mielin tarkastuksesta läpi, eikä moitittavaa kuulemman ollut.

Tällä viikolla aloitimme apilanurmien kynnöt. Samaset lohkot muokattiin lautasäkeellä kertaalleen ja nyt siihen on hyvin kerennyt kasvamaan vielä yksi uusi rikkaruohokasvusto, joka nyt torjutaan kyntämällä. Ajoitus maanmuokkauksissa on luomuviljelyssä tärkeää ja tällä varmistetaan speltti kasvuston puhtautta ensivuodeksi.

Apilanurmen kyntöä, viikko lautasäestyksen jälkeen

Oli todella mielenkiintoista seurata käännetystä maasta, miten apilanurmen juuristo on vaikuttanut maan rakenteeseen. Ja olihan se! Maahan on muodostunut paljon ilmareikiä mikä on merkki maan paremmasta ilmavuudesta ja kuohkeudesta. Löytyi maasta myös matojakin. Kuulin kerran joltain konkari viljelijältä että madot ovat peltomaan karjaa joista maanviljelijän tulee pitää mahdollisimman hyvää huolta, jotta viljelysmaa tuottaa hyvin. Tämän allekirjoitan täysin.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Lierojen elämää kyntövaon pohjalla.

Speltin puintia

 

Työt sujuvat kuin tango

Osataan täällä maalla pitää myös hauskaakin! Erääksi vakio huvitukseksi, ainakin itselläni, on tullut käydä idyllisillä Varsinais-Suomen tanssilavoilla. Viimeksi tangon tiimellyksessä tuli emännystä taitettua siten, että daami potkaisi vahingossa naapurin setää takamukseen. No sattuuhan näitä. Onneksi siitä ei tullut sen suurempaa selkkausta, vaan tansahtelimme  hissukseen toiseen suuntaan. Mutta suosittelen ehdottamasti kaikille, että käytte kokeilemassa suomalaisia lavatansseja. Se on hyvää hyötyliikuntaa.

Tässä on peltoja kierellessä törmännyt mitä ihmeelliseempiin otuksiin. Varsinkin härkäpavun seasta olen löytänyt erilaisia hyönteiseläimiä. Leppäkerttu näyttää olevan hyvin yleinen vieras kasvustossa, mutta tästä toisesta valkoisesta otuksesta ei ole tietoakaan mikä se mahtaa olla. Sen verran näin, että se lensi pellonviereisestä koivusta ojan yli härkäpavun lehdelle poseeraamaan.

Härkäpapu on meille luomuviljelyksessä hyvin tarkeä osa viljelykiertoa. Se on niin sanotusti "lataava" kasvi, joka sitoo maahan typpeä.



 Birkkalan tilalla on käytössä seuraavanlainen viljelykierto:

Apilanurmi vuosi 1.- Apilanurmi vuosi 2. - Speltti (voi olla myös kaura tai ohra) - Härkäpapu - Suojavilja.
Suojavilja tarkoittaa kasvustoa, jossa kylvetään pääkasviksi esim. Kaura ja sen aluskasviksi apilanurmi, joka puinnin jälkeen kasvaa pääkasviksi. Viljelykierolla pyritään typen omavaraisuuteen, jolloin lataavat kasvit tuottavat kaiken sen tarvittavan typen mitä seuraavan vuoden viljelykasvi tarvitsee. Kasvien ravinteiden ottoa sekä ravinnehävikkiä tehostetaan vielä tehokkaalla kalkituksella sekä aluskasvienkäytöllä. Peltoja pyritään pitämään vihreinä ympärivuoden, niin paljon kuin mahdollista.

(Kuvassa näkyy härkäpavun paksu juuri sekä siihen kasvaneita juurinystyröitä, jotka edistävät kasvin typen tuotantoa yhdessä maassa olevien rhizobium- bakteerien kanssa)

Alkuviikolla meillä kävi myös puimurin huoltomies. Ihan ok:lta näytti eikä mitään suurempaa remonttia tarvinnut tehdä. Joskin silppurin hihnankiristin meni vaihtoon. Nyt on puimuri sekä kuivuri laitettu valmiiksi. Jos vaikka ensiviikolla- tai ainakin sitä seuraavalla pääsisi tositoimiin.

-Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/