Kynnökset alkavat jo harmaantua

"Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.” Tämä kansanviisaus on tullut tällä viikolla hyvinkin ajankohtaiseksi ja tutuksi. Lehdissä tästä on jo monesti kirjoiteltu ja ilmeisesti ensimmäisiä pääskysiä on jo bongattu Etelä-Suomessa. Birkkalan tilalla en ole ainakaan itse vielä nähnyt yhtäkään pääskystä, mutta muuten ovat kyllä muuttolinnut palanneet ja alkaneet elävöittämään ympäröivää luontoa. 

Tikka pihapuussa (näkyy hieman heikosti keskellä)

Päärakennuksen viereiseen Speltti peltoon olivat tällä viikolla ilmeisen mieltyneet töyhtöhyypät ja isolla sahapelto lohkolla näytti olevan muutama joutsen parveilemassa. Pihapuuta taasen alkoi kolkuttelemaan tikka. Se on jännä miten tässä on vuosien saatossa kehkeytynyt jonkinlaiseksi ”luonto bongariksi/intoilijaksi”. Jotenkin tämä luontokappaleiden eläimellisen menon seuraaminen maanviljelyksen ohessa on vienyt iän karttumisen ja paikalleen asettumisen myötä täysin mennessään.

Nyt elellään maatiloilla taas niitä mielenkiintoisia aikoja. Takana on jonkinnäköinen talvikausi ja luonto alkaa pikkuhiljaa näyttämän merkkejä, että ehkäpä jonkin ajan kuluttua pääsisi pellolle. Luulen että jokaiselle maanviljelijälle tulee keväällä se odottavainen tunne pellolle pääsystä, kun ilmat lämpiävät ja kynnökset alkavat kuivatessaan harmaantua. Itselläni ainakin on alkanut jokapäiväinen pitkän aikavälin sää ennusteiden kyttääminen ja pelloilla käyskentely. Senkin hetken kun lähtee kotoaan ajelemaan maakunnille, kääntyy katse väkisinkin peltomaisemaa tarkkailemaan. Kokemuksesta tietää että pahimmillaan tämä kuume on juuri ennen H-Hetkeä, kun kylällä katsastellaan että kuka aloittaa peltotyöt ensimmäisenä.

Orastumis kokeita kauralla taukotuvassa

Lämpötilat hyppivät nyt pakkasen ja plussan puolelta edestakaisin mikä nyt on alku keväästä ihan normaalia. Ensiviikolla on luvattu hieman kylmenevää, mutta ehkä sen jälkeen alkaisi jo pitkäaikaisempi lämmin jakso joka jouduttaisi kasvukauden alkua. Mahdollisesti Huhtikuu loppu puolella ollaan jo pellolla. Ken tietää..Ken tietää..

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Speltti alkaa pikkuhiljaa näyttämään elonmerkkejä

Tässä vaiheessa aloitetaan myös tarkastelemaan peltojen rikkakasvitilanteita.
Nyt jo pintaan tulevat rikat saadaan torjuttua, kun aloitettaan ensimmäisiä tasausäestyksiä.

Kynnökset alkavat harmaantua

Joutsenia pellolla

Haikaratko tämän tiesi?

     

     Tammikuun puolella Birkkalan tilalle ovat tulleet upeat pakkaskelit. Lämpötila on pudonnut jo useammaksi viikoksi alle –10 asteen ja maa sai vihdoinkin kevyen lumipeitteen. Speltti on nyt talvehtivassa tilassa lumen alla odottamassa tulevaa kevättä, jolloin se herää jälleen uudelleen henkiin ja alkaa versomaan. Lumipeitteellä on speltille elintärkeä rooli, sillä se suojaa sitä kovilta pakkasilta. Nyt onkin hieman mietityttänyt, että kuinka speltinoraat ovat pärjänneet näin kylmässä, mutta onneksi sää vaikuttaisi lauhtuvan viikonlopuksi ja kohta luulisi tulevan myös lunta.

Speltinoraat kurjenpelto nimisellä pellolla

       Luminen ja kylmä talvi auttaa luomuviljelijää monellakin eri tavalla. Kova pakkanen, joka tekee peltoon kunnon roudan, helpottaa huomattavasti maan muokkausta keväällä Birkkalan savisilla pelloilla. Routa auttaa savimailla maan murustumiseen, jonka huomaa varsinkin kynnetyillä pelloilla. Hyvän routavuoden jälkeen savipaakut murustuvat kevät äestyksissä helposti ja tämä nopeuttaa/helpottaa kevät kylvöjä.

     Toinen asia jossa pakkanen ja kunnon talvi ovat luomuviljelijän ystävä (sekä tietysti muidenkin viljelijöiden), on sen kyky estää erilaisten kasvitautien talvehtiminen seuraavalle kasvukaudelle. Tähän kun yhdistää hyvän viljelykierron, saadaan lopputulokseksi tautivapaat kasvustot, mikä tarkoittaa korkeampaa ja laadukkaampaa satoa.

                            

     Sydäntalvella Birkkalan tilalla keskitytään speltin kuorintaan ja lajitteluun, jauhatukseen, hiutalointiin, tuotteiden pakkaamiseen sekä markkinointiin. Samalla kuitenkin valmistaudutaan jo tulevaan kevääseen; traktoreihin tehdään vuosihuollot ja peltotyökoneille tehdään tarvittavat kunnostukset. Traktoreiden kanssa päästään helpommalla, mutta vanha s-piikkiäes kaipaakin hieman enemmän kunnostusta. Takana olevista tasausrullista on laakerit rikki ja runko kaipaa aikalailla hitsausta. Onneks muut peltokoneet näyttävätkin olevan hyvässä kunnossa. Kun korjaus/huolto projektit on saatu valmiiksi, olisi tarkoitus tehdä vielä viimeisiä viilauksia viljelysuunnitelmaan.

Projekti äes

    Ajatukset ovat kovin jo tulevassa kasvukaudessa. Kevät tulee vastaan ennen kuin kerkeää talveen kunnolla tottumaankaan. Birkkalan tilalla on viljelty jo 1880- luvulta tähän päivään asti, itse olen viljelijä 5.ssä polvessa ja speltinviljeljiä toisessa polvessa. Mutta enpä arvannutkaan, mitä viime keväänä Birkkalan pelloilla näkemäni haikarat tarkoittivatkaan. Ilmeisesti nyt tuleva kevät tuo tullessaan jo 3.nen sukupolven speltinviljelijän? Itse aikoinani naureskelin vanhan kansan haikara jutuille, mutta ehkä nyt täytyy tunnustaa, ehkäpä siinä sittenki on jotain perää..?

Viime keväänä Birkkalan pelloilla vieraili haikarapariskunta.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Pellolta ruokamessuille

Puinnit ja speltinkylvöt saatiin tehtyä hyvissä ajoin jo syyskuussa ja nyt odotellaan jo talvea. Peltotyöt rupeavat olemaan viimeisimmillään, paitsi että muutama siivu on kyntöjä vielä tekemättä. Tämä nyt ei sinänsä haittaa sillä mitä lähemmäs talvea kynnöt saa tehtyä sitä vähemmän pitäisi olla rikkakasveista ongelmaa seuraavana vuonna. Tämä perustunee siihen, että mitä myöhempään kyntää sitä huonommin rikkakasvit kerkeävät kehittymään ja vahvistumaan uudelleen ennen talvipakkasten tuloa.
Riskinä myöhäisillä kynnöillä on taasen syksyn sateet, mutta viimeistään ensimmäisten pakkasten aikaan maa alkaa kantaa taas hyvin. Eivätkä sateet ole olleet ongelmana tänä vuonna.

Tiivistetysti vuoden 2013 kasvukausi oli hyvä. Kaikki peltotyöt saatiin keväästä lähtien tehdä kuivissa olosuhteissa. Kesäkin oli kohtuulisen kuiva, josta kärsi eniten ehkä härkäpapu. Kuitenkin kaikista kasveista saatiin kohtuullinen sato ja spelttikin onnistui hyvin. Tänä vuonna oli kerrankin hyvät kelit myös kylvää spelttiä näin syksyllä. Luulen että monet maanviljelijät pitkin koko suomea ovat olleet tyytyväisiä kasvukauteen.

Nyt kun peltotyöt alkoivat olla pikkuhiljaa paketissa päästiin pitkästä aikaa ruokamessuille esittelemään Birkkalan tilan tuotteita. Olimme ensin Turun Ruoka- ja Viinimessuilla sekä Helsingin
I love me: Terveys, Kauneus, Koru & Kello messuilla.
Väkeä riitti molemmilla messuilla paljon ja oli todella mukavaa päästä traktorin hytistä ihmisten ilmoille keskustelemaan speltistä, ruuanlaitosta, maanviljelyksestä, mistä nyt ikinä ihmiset halusivatkaan jutella. Hyvän messutiimin kanssa on hauskaa työskennellä ja mukavien asiakkaiden kanssa on hauska asioida. Seuraavat messut ovatkin sitten Helsingin ELMA messut 22-24.11.2013. Osastomme löytyy ELMA messujen luomukaupan yhteydestä, joten tule ihmeessä käymään.
Tavataan spelttipuuron äärellä!

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/
                                                    

Messutunnelmia Turusta

Spelttipelto lokakuun lopulla

Näinkin voi käydä kun ruvetaan oikein kunnolla kyntämään! Auran ensimmäinen siipipari putosi pellolle

Kissa kärkkymässä aamupalaa kuivurilla

Speltin kylvöä

Luomu tarkastuksia ja speltin puintia

Vihdoin se H-hetki koitti. Nimittäin puintien alku. Viimeviikon tiistai-iltana tuli puheltua puhelimessa "kollegan" kanssa, joka kertoi että heillä päin jo puidaan kovaa vauhtia ja että puintikosteus on todella alhainen. No tästä innostuneena menin itsekkin mittaamaan speltin jyvän kosteutta ja kyllähän se näytti uskomattomattomasti jopa alle 15 prosenttia. Tuolloin oli myös seuraavan päivän iltapuoliskolle oli luvattu rankkasateita, joten siinä sitten tuli viuhahdettua pellolle kiirusti puimaan. Hyvin saimme speltit korjattua pois ennen sateita seuraavana päivänä. Sama epävakainen sää olisi estänyt puinnit tähän päivään asti, eikä poutaa ole vieläkään luvassa.Eli tällä puinnin kiiruhtamisella saimme säästöä viljankuivaus kustannuksissa ja taattua speltille hyvän sakoluvun.
Seuraavaksi pääsemme mahdollisesti kauran puintiin, kun päivittäiset sateet alkavat hellittämään.

Viimeviikko oli muutenkin paljon ohjelmaa täynnä. Perjantaina saimme hieman virallisempaa seuraa, sillä tilallemme tehtiin jokavuotinen luomutarkastus. Hieman kaffea juotuamme, kävimme ensin läpi kaikki kirjanpitopaperit, jonka jälkeen teimme peltokierroksen. Tarkastaja kävi läpi esimerkiksi millainen on Birkkalan tilan 5 vuoden viljelykierto, varastokirjanpitoa sekä lohkomuistiinpanoja. Pelloilta taasen katsottiin, että siellä kasvaa mitä virallisissa papereissa on ilmoitettu kasvavan ja että kasvustot ovat kunnossa.
Tälläkin kertaa pääsimme hyvissä mielin tarkastuksesta läpi, eikä moitittavaa kuulemman ollut.

Tällä viikolla aloitimme apilanurmien kynnöt. Samaset lohkot muokattiin lautasäkeellä kertaalleen ja nyt siihen on hyvin kerennyt kasvamaan vielä yksi uusi rikkaruohokasvusto, joka nyt torjutaan kyntämällä. Ajoitus maanmuokkauksissa on luomuviljelyssä tärkeää ja tällä varmistetaan speltti kasvuston puhtautta ensivuodeksi.

Apilanurmen kyntöä, viikko lautasäestyksen jälkeen

Oli todella mielenkiintoista seurata käännetystä maasta, miten apilanurmen juuristo on vaikuttanut maan rakenteeseen. Ja olihan se! Maahan on muodostunut paljon ilmareikiä mikä on merkki maan paremmasta ilmavuudesta ja kuohkeudesta. Löytyi maasta myös matojakin. Kuulin kerran joltain konkari viljelijältä että madot ovat peltomaan karjaa joista maanviljelijän tulee pitää mahdollisimman hyvää huolta, jotta viljelysmaa tuottaa hyvin. Tämän allekirjoitan täysin.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Lierojen elämää kyntövaon pohjalla.

Speltin puintia

 

Työt sujuvat kuin tango

Osataan täällä maalla pitää myös hauskaakin! Erääksi vakio huvitukseksi, ainakin itselläni, on tullut käydä idyllisillä Varsinais-Suomen tanssilavoilla. Viimeksi tangon tiimellyksessä tuli emännystä taitettua siten, että daami potkaisi vahingossa naapurin setää takamukseen. No sattuuhan näitä. Onneksi siitä ei tullut sen suurempaa selkkausta, vaan tansahtelimme  hissukseen toiseen suuntaan. Mutta suosittelen ehdottamasti kaikille, että käytte kokeilemassa suomalaisia lavatansseja. Se on hyvää hyötyliikuntaa.

Tässä on peltoja kierellessä törmännyt mitä ihmeelliseempiin otuksiin. Varsinkin härkäpavun seasta olen löytänyt erilaisia hyönteiseläimiä. Leppäkerttu näyttää olevan hyvin yleinen vieras kasvustossa, mutta tästä toisesta valkoisesta otuksesta ei ole tietoakaan mikä se mahtaa olla. Sen verran näin, että se lensi pellonviereisestä koivusta ojan yli härkäpavun lehdelle poseeraamaan.

Härkäpapu on meille luomuviljelyksessä hyvin tarkeä osa viljelykiertoa. Se on niin sanotusti "lataava" kasvi, joka sitoo maahan typpeä.



 Birkkalan tilalla on käytössä seuraavanlainen viljelykierto:

Apilanurmi vuosi 1.- Apilanurmi vuosi 2. - Speltti (voi olla myös kaura tai ohra) - Härkäpapu - Suojavilja.
Suojavilja tarkoittaa kasvustoa, jossa kylvetään pääkasviksi esim. Kaura ja sen aluskasviksi apilanurmi, joka puinnin jälkeen kasvaa pääkasviksi. Viljelykierolla pyritään typen omavaraisuuteen, jolloin lataavat kasvit tuottavat kaiken sen tarvittavan typen mitä seuraavan vuoden viljelykasvi tarvitsee. Kasvien ravinteiden ottoa sekä ravinnehävikkiä tehostetaan vielä tehokkaalla kalkituksella sekä aluskasvienkäytöllä. Peltoja pyritään pitämään vihreinä ympärivuoden, niin paljon kuin mahdollista.

(Kuvassa näkyy härkäpavun paksu juuri sekä siihen kasvaneita juurinystyröitä, jotka edistävät kasvin typen tuotantoa yhdessä maassa olevien rhizobium- bakteerien kanssa)

Alkuviikolla meillä kävi myös puimurin huoltomies. Ihan ok:lta näytti eikä mitään suurempaa remonttia tarvinnut tehdä. Joskin silppurin hihnankiristin meni vaihtoon. Nyt on puimuri sekä kuivuri laitettu valmiiksi. Jos vaikka ensiviikolla- tai ainakin sitä seuraavalla pääsisi tositoimiin.

-Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Alkaako puinnit olla jo lähellä?

Eletään heinäkuun loppupuolta. Ajatuksissa alkaa jo pikkuhiljaa pyörimään tulevat puinnit. Normaalisti speltin puinti on alkanut elokuun puolessa välissä, mutta nyt on hieman sellainen tuntuma, että aikaisemminkin voitaisiin päästä puimaan. Tämä vuosi on aika lailla ollut päinvastainen kuin viime vuonna; aurinkoa ja lämpöä riittänyt. Vedestä on paikoin jopa ollut  pulaa. Speltti on saanut kauniin punertavan värinsä ja on alkanut jo ruskistumaan. Muutokset kasvustosta tapahtuvat huimaa vauhtia. Kun speltti kääntää tähkänsä maata kohti, on se merkki siitä että vanha kunnon John Deere -puimuri on aika laittaa liikeelle.

Tätä ennen on kuitenkin kovasti valmistelevia töitä pelloila; edessä on kova urakka niittää vielä kertaalleen apilanurmet. Toisen vuoden apilanurmet kynnetään ennen puinteja. Tällöin ne ovat valmiina speltin kylvöä varten. Apilanurmi on ladannut kahdenvuoden ajan maahan typpeä, joka nyt otetaan speltille hyötykäyttöön.

Vielä on kesää jäljellä! Mutta eise syksyn tulokaan haittaa... Luulen että kullakin maatilalla odotellaan jo malttamattomina tulevia puinteja.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttiresepteja/

                                         Spelttiä heinäkuun lopulla

                                          Spelttiä kauimmaisella pellolla, vasemmalla kauraa ja
                                          oikealla apilanurmea.

                                          1. vuoden apilanurmea