Luomu tarkastuksia ja speltin puintia

Vihdoin se H-hetki koitti. Nimittäin puintien alku. Viimeviikon tiistai-iltana tuli puheltua puhelimessa "kollegan" kanssa, joka kertoi että heillä päin jo puidaan kovaa vauhtia ja että puintikosteus on todella alhainen. No tästä innostuneena menin itsekkin mittaamaan speltin jyvän kosteutta ja kyllähän se näytti uskomattomattomasti jopa alle 15 prosenttia. Tuolloin oli myös seuraavan päivän iltapuoliskolle oli luvattu rankkasateita, joten siinä sitten tuli viuhahdettua pellolle kiirusti puimaan. Hyvin saimme speltit korjattua pois ennen sateita seuraavana päivänä. Sama epävakainen sää olisi estänyt puinnit tähän päivään asti, eikä poutaa ole vieläkään luvassa.Eli tällä puinnin kiiruhtamisella saimme säästöä viljankuivaus kustannuksissa ja taattua speltille hyvän sakoluvun.
Seuraavaksi pääsemme mahdollisesti kauran puintiin, kun päivittäiset sateet alkavat hellittämään.

Viimeviikko oli muutenkin paljon ohjelmaa täynnä. Perjantaina saimme hieman virallisempaa seuraa, sillä tilallemme tehtiin jokavuotinen luomutarkastus. Hieman kaffea juotuamme, kävimme ensin läpi kaikki kirjanpitopaperit, jonka jälkeen teimme peltokierroksen. Tarkastaja kävi läpi esimerkiksi millainen on Birkkalan tilan 5 vuoden viljelykierto, varastokirjanpitoa sekä lohkomuistiinpanoja. Pelloilta taasen katsottiin, että siellä kasvaa mitä virallisissa papereissa on ilmoitettu kasvavan ja että kasvustot ovat kunnossa.
Tälläkin kertaa pääsimme hyvissä mielin tarkastuksesta läpi, eikä moitittavaa kuulemman ollut.

Tällä viikolla aloitimme apilanurmien kynnöt. Samaset lohkot muokattiin lautasäkeellä kertaalleen ja nyt siihen on hyvin kerennyt kasvamaan vielä yksi uusi rikkaruohokasvusto, joka nyt torjutaan kyntämällä. Ajoitus maanmuokkauksissa on luomuviljelyssä tärkeää ja tällä varmistetaan speltti kasvuston puhtautta ensivuodeksi.

Apilanurmen kyntöä, viikko lautasäestyksen jälkeen

Oli todella mielenkiintoista seurata käännetystä maasta, miten apilanurmen juuristo on vaikuttanut maan rakenteeseen. Ja olihan se! Maahan on muodostunut paljon ilmareikiä mikä on merkki maan paremmasta ilmavuudesta ja kuohkeudesta. Löytyi maasta myös matojakin. Kuulin kerran joltain konkari viljelijältä että madot ovat peltomaan karjaa joista maanviljelijän tulee pitää mahdollisimman hyvää huolta, jotta viljelysmaa tuottaa hyvin. Tämän allekirjoitan täysin.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Lierojen elämää kyntövaon pohjalla.

Speltin puintia

 

Työt sujuvat kuin tango

Osataan täällä maalla pitää myös hauskaakin! Erääksi vakio huvitukseksi, ainakin itselläni, on tullut käydä idyllisillä Varsinais-Suomen tanssilavoilla. Viimeksi tangon tiimellyksessä tuli emännystä taitettua siten, että daami potkaisi vahingossa naapurin setää takamukseen. No sattuuhan näitä. Onneksi siitä ei tullut sen suurempaa selkkausta, vaan tansahtelimme  hissukseen toiseen suuntaan. Mutta suosittelen ehdottamasti kaikille, että käytte kokeilemassa suomalaisia lavatansseja. Se on hyvää hyötyliikuntaa.

Tässä on peltoja kierellessä törmännyt mitä ihmeelliseempiin otuksiin. Varsinkin härkäpavun seasta olen löytänyt erilaisia hyönteiseläimiä. Leppäkerttu näyttää olevan hyvin yleinen vieras kasvustossa, mutta tästä toisesta valkoisesta otuksesta ei ole tietoakaan mikä se mahtaa olla. Sen verran näin, että se lensi pellonviereisestä koivusta ojan yli härkäpavun lehdelle poseeraamaan.

Härkäpapu on meille luomuviljelyksessä hyvin tarkeä osa viljelykiertoa. Se on niin sanotusti "lataava" kasvi, joka sitoo maahan typpeä.



 Birkkalan tilalla on käytössä seuraavanlainen viljelykierto:

Apilanurmi vuosi 1.- Apilanurmi vuosi 2. - Speltti (voi olla myös kaura tai ohra) - Härkäpapu - Suojavilja.
Suojavilja tarkoittaa kasvustoa, jossa kylvetään pääkasviksi esim. Kaura ja sen aluskasviksi apilanurmi, joka puinnin jälkeen kasvaa pääkasviksi. Viljelykierolla pyritään typen omavaraisuuteen, jolloin lataavat kasvit tuottavat kaiken sen tarvittavan typen mitä seuraavan vuoden viljelykasvi tarvitsee. Kasvien ravinteiden ottoa sekä ravinnehävikkiä tehostetaan vielä tehokkaalla kalkituksella sekä aluskasvienkäytöllä. Peltoja pyritään pitämään vihreinä ympärivuoden, niin paljon kuin mahdollista.

(Kuvassa näkyy härkäpavun paksu juuri sekä siihen kasvaneita juurinystyröitä, jotka edistävät kasvin typen tuotantoa yhdessä maassa olevien rhizobium- bakteerien kanssa)

Alkuviikolla meillä kävi myös puimurin huoltomies. Ihan ok:lta näytti eikä mitään suurempaa remonttia tarvinnut tehdä. Joskin silppurin hihnankiristin meni vaihtoon. Nyt on puimuri sekä kuivuri laitettu valmiiksi. Jos vaikka ensiviikolla- tai ainakin sitä seuraavalla pääsisi tositoimiin.

-Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttituotteet/

Alkaako puinnit olla jo lähellä?

Eletään heinäkuun loppupuolta. Ajatuksissa alkaa jo pikkuhiljaa pyörimään tulevat puinnit. Normaalisti speltin puinti on alkanut elokuun puolessa välissä, mutta nyt on hieman sellainen tuntuma, että aikaisemminkin voitaisiin päästä puimaan. Tämä vuosi on aika lailla ollut päinvastainen kuin viime vuonna; aurinkoa ja lämpöä riittänyt. Vedestä on paikoin jopa ollut  pulaa. Speltti on saanut kauniin punertavan värinsä ja on alkanut jo ruskistumaan. Muutokset kasvustosta tapahtuvat huimaa vauhtia. Kun speltti kääntää tähkänsä maata kohti, on se merkki siitä että vanha kunnon John Deere -puimuri on aika laittaa liikeelle.

Tätä ennen on kuitenkin kovasti valmistelevia töitä pelloila; edessä on kova urakka niittää vielä kertaalleen apilanurmet. Toisen vuoden apilanurmet kynnetään ennen puinteja. Tällöin ne ovat valmiina speltin kylvöä varten. Apilanurmi on ladannut kahdenvuoden ajan maahan typpeä, joka nyt otetaan speltille hyötykäyttöön.

Vielä on kesää jäljellä! Mutta eise syksyn tulokaan haittaa... Luulen että kullakin maatilalla odotellaan jo malttamattomina tulevia puinteja.

- Simo

Lisätietoa:
www.birkkala.com
www.birkkala.com/speltti/
www.birkkala.com/spelttiresepteja/

                                         Spelttiä heinäkuun lopulla

                                          Spelttiä kauimmaisella pellolla, vasemmalla kauraa ja
                                          oikealla apilanurmea.

                                          1. vuoden apilanurmea