Birkkalan Isännän blogi: Kirjoitus terveellisen kotiruuan puolesta (huom! teksti sisältää spelttisämpylä reseptin)

Nyt on sen verran isännyysvuosia takana (peräti jo melkein 2!), että uskalsin vaihtaa kirjoittamani blogin nimen Birkkalan tilanhoitajan blogista, Birkkalan Isännän blogiksi. Eli kirjoittaja on edelleen sama kuin ennenkin, mutta "alter-ego" on vaihtunut. Siinä missä ennen isännyyttä työn toimenkuvana on ollut enemmän käytännön töitä, on se nykyään juuri sitä mitä yrittäjältä voi odottaakin; monta rautaa tulessa, välillä homma aivan pelkkää fanfaaria, välillä mietitään että mahtaakohan hiukset harmaantua ennen aikojaan. Kuitenkin yhteenvetona; antoisampaa roolia työssä en voisi omalle kohdalle kuvitellakkaan.

Yrityksen voima ja henki on sen työntekijöissä

Pakkaamotyöntekijä ja Mylläri ihailemassa Birkkalan uutta kivimyllyä

Isännyyteni alussa meitä oli täällä vakituiseen 3, sitten astui puikkoihin uusi tilanhoitaja (neljäs) ja nyt kasvukaudeksi tuli harjoitteluun AMK agrologi opiskelija sekä kesäkuussa tulee vielä yksi kesätyöntekijä. Eli meitä olisi aamukahvilla parhaimmillaan 6 henkeä + kuivurityömaaporukka ja suurin murhe on se, että miten me mahdutaan meidän pieneen "kahvioon". No onneksi kesällä on ihan kiva kaffetella ulkonakin.

Kun itse yrittäjä ei kerkiä enää tekemään kaikkia käytännön töitä, painottuu yrityksen menestys yhtälailla sen vetäjään kuin myös siinä työskenteleviin ihmisiin. On oikein hienoa huomata että kaikkiin työtehtäviin on löytynyt mitä parhaimmat vastuunkantajat ja ajan kuluessa he hoitavat työn jo paremmin mitä itse alkuperäinen tekijä. Yrittäjän tärkein rooli ei ole pelkästään näyttää hommalle suuntaa, mutta myös huolehtia että kukin työntekijä viihtyy työssään.

Hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä heijastuu positiivisesti kaikessa yrityksen toiminnassa. Toinen huomion arvoinen asia on se, kuinka paljon uudet (ja vanhat) tekijät antavat uusia näkökulmia sekä parannuksia käytäntöihin. Yrittäjän on opittava asenteesta; "niin, niin mutta kun näin aina tehty täällä ainakin 100 vuotta" asenteeseen; " no totta kai me kokeillaan tuota ideaa ja katsotaan miten se toimii!". Tällä tavoin syntyy varmasti toiminnan kehitystä. Hyvän yrityksen DNA:han on kirjoitettu toiminnan sekä laadun jatkuva parantaminen.

Kotiruuassa on sen parantava voima

Nyt kun yrittäjän on määritettävä yritykselleen tehtävä sekä visio niin mielestäni Birkkalan tilalla se on tämä:

Birkkalan tilan tehtävänä on tuottaa speltistä ruuanlaiton perus raaka-aineita, joilla ihmiset pystyvät edistämään terveyttään ja hyvinvointiaan. Birkkalan elintarvikkeet tehdään mahdollisimman yksinkertaisesti, ilman lisäaineita luomuna sekä kotimaisista raaka-aineista.

Luomussa viljelykasvien tauteja sekä rikkoja pyritään torjumaan ennalta ehkäisevästi. Samoin maan kasvukunnon ylläpito perustuu hyvin pitkäjänteiseen vuosien mittaiseen työhön. Kun pelloille saa aikaiseksi "hyvän syklin" alkaa homma luistamaan kuin itsestään.

Mielestämme tämä sama voisi toimia myös ihmisillä. Nauttimalla kotona, korkealaatuisista raaka-aineista valmistettua ruokaa, pystyy varmasti välttämään tulevaisuudessa montakin lääkäri-reissua.
Tämän vuoksi Speltti on mainio kasvi, koska sillä on hyvä ravitsemuksellinen puoli ja se soveltuu hyvin monelle.

Kotiruoan laitto voi olla myös se paras koko perhettä yhdistävä asia. Hyvään ruokaan ei kuuluu pelkästään siitä nauttiminen syöden, vaan siitä kuuluu nauttia myös valmistaen. Se että myös perheen pienimmätkin näkevät ja ymmärtävät mistä ruoka tulee sekä miten se valmistetaan on äärimmäisen tärkeä asia.

Nämä asiat nyt ovat periaatteessa itsestäänselvyyksiä, mutta jotenkin ne ovat nyt vasta kertaantuneet itsellekkin. Täytyy tunnustaa, että ennen aikaan ei itse Isännälle tullut mieleenkään häärätä keittiön puolella, mutta nyt on kummasti asia alkanut kiinnostamaan. Perheenlisäyksemme on nyt 2-vuotias ja mielestäni kaikki ne hetket, jolloin koko perheen voimin olemme päässeet valmistamaan ruokaa sekä nauttimaan siitä, ovat olleet niitä nautinnollisimpia. Kiirettä varmasti riittää, mutta kun vain ottaa ja raivaa tietä, että hetkeksi rauhoitutaan, voi sillä olla kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia.

Viime syksyn puinti-aikaan tuli sitten yllätettyä Emännys, kun ehkä ensimmäisen kerran tuli kokeiltua (siis ihan itse!) sämpylöiden tekoa. Tai jos nyt totta puhutaan se syy tähän oli enempi ensin ammatillinen.. Normaalisti Birkkalassa spelttijauhojen testaukset on tehnyt äitini, mutta vanhempieni eläköidyttyä, sain viimein otettua itseäni niskasta kiinni ja ryhdyin kokeilemaan sämpylä reseptiä. Kaiken kauhistukseksi tajusin, että eihän se leipominen ollutkaan niin vaikeaa! Siis yksinkertaisesti vain kaivoin netistä mahdollisimman helpon sämpylä ohjeen ja aloin noudattamaan niitä. Näin sain testattua, että tekemämme jauhon karkeus oli leipomiseen sopiva ja että siinä on tarpeeksi sakoa (leipovuutta). Paras asia siinä ei ollut pelkästää se onnistumisen riemu, mutta myös se että Emännys ja tytär pystyivät syömään samaisia sämpylöitä ilman että pahemmin kakistelivat. Tässä nyt taisi olla niin se hengellinen täyttymys kuin myös se ravitsemuksellinen.

Alta löytyy samainen ohje, jolla Birkkalassa testataan että spelttijauhojen laatu pysyy kohdillaan: